Itähelsinkiläisessä sosiaalisen median ryhmässä eräs isä kirjoitti seuraavasti: ”Lapseni ”Cucci”-merkkinen laukku varastettiin eilen päivällä Itiksen kauppakeskuksessa. Tapahtumasta on tehty rikosilmoitus poliisille. Jos näit tapahtuman, laita viestiä.”
Kirjoitus poiki päivittelyä turvallisuudesta, mutta myös ihmettelyä siitä, miksi lapsella ylipäänsä oli niin kallis merkkilaukku. Osa keskusteluun osallistuneista ei ollut ymmärtänyt, mitä lainausmerkit tarkoittivat: sitä, että laukku ei oikeasti ollut aito Gucci.
Someriita oli valmis.
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelälle tilanne on tuttu. Vastaavanlaisia voi tulla eteen, jos lukutaidossa on puutteita. Etenkin lainausmerkit aiheuttavat usein väärinymmärryksiä.
– Lukija ei esimerkiksi erota sitä, kuka puhuu tai kenen sanomisista on kyse, Leskelä kuvaa.
Väärinymmärryksiä voi tulla myös, jos tekstilaji jää tunnistamatta. Jos kolumnia tai mielipidetekstiä lukee uutisena, hermo menee helposti. Joskus taas lukijan oletetaan tietävän jo ennestään tekstissä käsitellystä asiasta, eikä kaikkea kirjoiteta selvästi auki.
Heikko lukutaito vaikeuttaa arkea
Tutkimuksen mukaan noin 11 prosentilla 16–65-vuotiaista suomalaisista on vaikeuksia lukutaidossa. Se tarkoittaa satoja tuhansia aikuisia. Yllättävän suuri määrä ihmisiä maassa, joka on hellinnyt itsestään kuvaa lukutaitoisena kansana.
– Meillä on aika paljon ihmisiä, joilla on hankaluuksia asioiden hoitamisessa tarvittavien tekstien lukemisessa, kertoo aikuisten lukutaitoon perehtynyt Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Sari Sulkunen.
Eniten lukutaidon puutteita on havaittu pelkän kansakoulun käyneillä vanhemmilla ihmisillä, sekä työelämän ulkopuolella olevilla. Myös nuorimman tutkimukseen osallistuneen ikäryhmän, 16–19-vuotiaiden, lukutaito oli keskimäärin heikompaa kuin 20–39-vuotiaiden.
– Olen huolissani siitä, että heikko lukutaito vaikeuttaa niin monen aikuisen arjessa selviytymistä, Sulkunen sanoo.
Nyt voit testata, miten itse ymmärrä erilaisia ja eritasoisia tekstejä. Aloita lukemalla seuraava teksti ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin. Jatka sitten juttua seuraavaan testiin.
Perustaso
Heippa Tarja!
Olet varmaan hämmästynyt, kun kirjoitan sinulle monen vuoden jälkeen. Itse asiassa olin kadottanut jo osoitteesi, mutta löysin kotisivusi netistä ja siellä oli myös osoitteesi. En kirjoittanut sähköpostia, koska en tiedä, kuinka ahkerasti luet sitä ja sähköpostiviestit monesti katoavat muiden viestien joukkoon.
Asut näköjään Helsingissä nykyään. Minä myös työskentelin aikaisemmin Helsingissä, mutta pari vuotta sitten muutin työn vuoksi Tampereelle. Viihdyn kyllä täällä paremmin. Olen nyt yläasteella matikan opena. Työ murrosikäisten kanssa ei kyllä ole herkkua ja siksi olen yrittänyt hakea muuta työtä, mutta toistaiseksi en ole vielä löytänyt uutta työpaikkaa. Palkan puolesta opettajana kyllä tulee toimeen.
Minähän olin silloin opiskeluaikoina naimisissa Petrin kanssa, mutta tiemme erosivat vuosi sitten. Petrillä on jo uusi kaveri katsottuna, minä vielä odottelen tilaisuutta. Onneksi ei ehditty hankkia lapsia.
Tässäpä nämä päällimmäiset kuulumiset. Annahan sinäkin kuulua itsestäsi. Käydään vaikka oluella, kun tulen Hesaan koulutuspäiville.
Hyvää syksyn jatkoa toivotellen
Minna
Lähde:Jyväskylän yliopisto / Yleiset kielitutkinnot
Muutakin kuin kirjainten yhdistämistä
Lukutaitotutkimuksessa erotetaan mekaaninen lukutaito ja toiminnallinen lukutaito. Ensin mainitussa on kyse siitä, että lukijalla on taito muodostaa äänteistä sanoja ja tunnistaa kirjaimia, sanoja ja lauseita.
Suomessa on jonkin verran aikuisia, jotka eivät edes mekaanisesti osaa lukea yhtään. Heitä on kuitenkin hyvin vähän, Leskelä kertoo.Taustalla on silloin usein jokin aivoperäinen häiriö, kuten vaikea dysleksia tai afasia. Lukutaidottomuutta voi esiintyä myös kehitysvammaisilla henkilöillä.
Toinen isompi lukutaidottomien aikuisten ryhmä koostuu aikuisista maahanmuuttajista, jotka eivät ole omassa kotimaassaan käyneet koulua.
Heikko toiminnallinen lukutaito taas tarkoittaa, ettei ihminen pysty hoitamaan asioita, jotka edellyttävät luetun ymmärtämistä. Syynä on silloin harjaantumattomuus ja tottumattomuus lukemiseen.
Ihminen voi osata yhdistellä kirjaimia ja sanoja lauseiksi, mutta asioiden yhdistely tuottaa haasteita. Silloin on vaikeaa ymmärtää monivaiheisia ohjeistuksia tai rivien väliin piilotettuja sävyjä ja merkityksiä.
– Ihminen ymmärtää silloin tekstejä, jotka ovat suhteellisen lyhyitä, selkeästi kirjoitettuja tai käsittelevät tuttuja aiheita, mutta pitkiät ja polveilevat teksti tuottavat haasteita, Sulkunen kuvaa.
Arki täynnä tekstejä
Finlandia-voittaja Iida Rauma ilmaisi palkintopuheessaan huolensa siitä, että kun ihmiset eivät lue enää kirjoja, heidän lukutaitonsa heikkenee. Mutta ei lukemisessa ole kyse pelkästään kaunokirjallisuudesta.
Monissa arjen askareissa ei välttämättä edes huomaa käyttävänsä lukutaitoa. Aamupalapöydässä luetaan uutisia verkosta tai sanomalehdestä ja päivitetään ehkä sosiaalista mediaa sanoin, kuvin tai videoin.
”Nykyään ei juuri ole työpaikkoja, joissa lukutaitoa ei tarvittaisi.
Työpaikalla riittää tekstejä sähköposteista työvuorolistoihin ja vapaamuotoisiin muistilappuihin. Ennen vanhaan saattoi heikollakin lukutaidolla pärjätä monissa töissä, mutta nykyään ei juuri ole työpaikkoja, joissa lukutaitoa ei tarvittaisi.
Esimerkiksi LVI-asentajan työpäivään saattaa kuulua viemärin kuvaus ja siitä raportoiminen. Työtehtävästä sovitaan kirjoittamalla ryhmäviestejä, ja sitä suunnitellaan taloyhtiön edustajan kanssa paikan päällä. Päivän päätteeksi laaditaan raportti, johon kirjoitetaan tehdyt löydökset. Raportin sisällöstä neuvotellaan yhdessä ja sovitaan, kuka koostaa ja lähettää raportin edelleen. Kaikki tämä kuuluu lukutaitoon.
Lukutaidolta vaaditaan enemmän
Vaikka suomalaisten lukutaidon taso ei olisi laskenut, ei menneiden aikojen takainen taitotaso välttämättä enää riitä nykypäivän tekstiviidakossa, Sulkunen sanoo.
– Nykypäivänä korostuu se, että pitää pystyä arvioimaan lukemaansa. Jos joku on ollut aiemmin hilkulla taitojensa kanssa niin, että on juuri ja juuri sinnitellyt ja pärjännyt, vaatimustason noustessa hän ei välttämättä enää pärjääkään.
Lukutaitoa vaaditaan myös kaikenlaiseen asiointiin. Ennen pystyi menemään asiakaspalvelijan luokse, mutta nykyään melkein kaikki pitää hoitaa itse verkossa: pankkiasiointi, veroilmoituksen tekeminen, lomamatkan varaaminen... elämä vaatii vankempaa lukutaitoa kuin ennen.
Arkielämän hankaluuksien lisäksi heikko lukutaito voi tarkoittaa sitä, että ihmisen on vaikea päästä opiskelemaan tai töihin – sellaisellekaan alalle, jossa tekstitaidot eivät ole keskeisessä roolissa.
Esimerkiksi sellainen perusasia kuin lomake on yllättävän vaikea tekstinä, Leealaura Leskelä sanoo. Siitä ei useinkaan käy ilmi punaista lankaa, joka auttaisi lukijaa ymmärtämään, miten lomakkeen eri kohdat liittyvät toisiinsa.
Testaa nyt, miten ymmärrät tätä uutista. Lue teksti ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin.
Keskitaso
Eläimet harjoittelevat elämää varten
Aikuinen voi joskus vähättelevästi sanoa, että leikki on sellaista puuhastelua, jolla ei ole mitään tarkoitusta. Leikillä on tarkoituksensa. Kun nisäkkäät ja linnut leikkivät, ne harjoittelevat taitoja, joita ne tarvitsevat myöhemmässä elämässä. Ne voivat verrata omia kykyjään muiden taitoihin ja testata suhdettaan toisiinsa.
Ryhmässä leikittäessä eläimet joutuvat viestimään keskenään ja oppivat tekemään asioita yhdessä. Ne opettelevat myös ottamaan joukossa eri rooleja. Leikissä teeskennellään aina. Teeskentely voi auttaa eläintä erottamaan, miltä joku asia näyttää verrattuna siihen, mitä se oikeasti on. Mukana on saalistusta, pakenemista ja vähän tappeluakin. Myös toisen eläimen kosiskelu vaatii harjoittelua. Eläimet toistavat näitä leikkejä ja oppivat toisiltaan. Välillä vanhempi eläin näyttää mallia. Ryhmäleikistä voi olla haittaakin. Se saattaa altistaa leikkijät saalistajien hyökkäyksille. Se vie myös aikaa ruuan etsimiseltä.
Elämän jatkumisen kannalta suuri osa eläimistä pärjää kyllä ilman leikkiäkin. Leikki onkin luksusta, ylellisyyttä. Siihen on varaa vasta, kun eläin on saanut ruokaa, turvaa, unta ja se on terve. Lopulta myös eläimiä alkaa leikkiminen väsyttää. Niille tulee nälkä tai joku isompi tai vanhempi keskeyttää leikin.
Yksinkertaisin selitys leikille on sittenkin kai se, jonka kaikki leikkineet tietävät: se vaan on niin hauskaa.
Lähde:Jyväskylän yliopisto / Yleiset kielitutkinnot
Tulevaisuus ei lupaa hyvää
Tiedot lukutaidottomien aikuisten määrästä ovat peräisin kansainvälisestä PIAAC-tutkimuksesta. Niin kutsuttu ”aikuisten Pisa” on edellisen kerran tehty vuonna 2012, yli kymmenen vuotta sitten. Mihin aikuisten lukutaito on sen jälkeen kehittynyt, sitä voidaan vain arvailla.
– On aika epärealistista ajatella, että tulos olisi muuttunut kovin dramaattisesti ainakaan paremmaksi, Sulkunen arvioi.
Uutta PIAAC-tutkimusta tehdään parhaillaan, ja ensimmäiset tutkimustulokset siitä julkaistaan vuonna 2024, kertoo tutkimusta Suomessa johtava Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Juhani Rautopuro.
Edellisessä tutkimuksessa heikoimmin menestyneet vanhimmat ikäluokat eivät ole enää uudessa arvioinnissa mukana. Mukaan on tullut nuorempia ikäpolvia.
Heidän taidoistaan antaa jotakin osviittaa vuonna 2018 tehty viimeisin PISA-tutkimus, jossa hieman yli puolet 15-vuotiaista kertoi lukevansa vain, jos on pakko.
– Nämä nuoret ovat kasvaneet nyt aikuisiksi, joten on mielenkiintoista nähdä, miten tulokset näkyvät nyt aikuisten tutkimuksessa.
Heikko lukutaito voi hävettää
Keskustelu aikuisten lukutaidosta on hukkunut lasten ja nuorten lukutaidon alle. Leskelä kertoo, että kun hän on ottanut aikuisten heikon lukutaidon puheeksi, hän on kohdannut toisinaan voimakastakin vastustusta.
– Se herättää tunteita. Aikuisten lukutaidon haasteet ovat edelleen jossain määrin tabu, josta ei ole helppo puhua. Moni ei kehtaa tuoda asiaa esiin, ja siihen liittyy sosiaalinen leima. Ihminen saattaa pitää itseään tyhmänä, Leskelä arvioi.
Heikko lukutaito ahdistaa ja heikentää itsetuntoa. Osa on saattanut asiaa vältelläkseen luoda itselleen identiteetin, johon ei yksinkertaisesti kuuluu lukeminen. Silloin hän ei välttämättä tunnista heikkoa lukutaitoa ongelmaksi, Leskelä sanoo.
Haasteet lukemisessa eivät tarkoita sitä, että kaikki taitoalueet olisivat heikkoja, Sulkunen muistuttaa. Heikosti lukevalla saattaa olla lukutaitoa korvaavaa osaamista, vaikkapa hyvä kuullun ymmärtäminen. Tai sitten hän on oppinut sumplimaan arjessaan asian kanssa.
– Tällöin hän ei myöskään hae siihen apua, vaikka arjessa voisikin olla haasteita, Sulkunen sanoo.
Lukutaitoa voi parantaa aikuisenakin
Lukemiselta vievät tilaa muutokset ajankäytössämme. Katsomme esimerkiksi televisiota 2 tuntia 19 minuuttia vuorokaudessa, mutta lukemiseen käytämme vain 37 minuuttia. Syy on helppo löytää: koko ajan käden ulottuvilla olevaan älylaitteeseen on nopeampi tarttua kuin kirjaan.
Lukutaito on kuitenkin niin kuin mikä tahansa taito: jos sitä haluaa kehittää ja ylläpitää, pitää lukea. Aivan erityisesti lukutaitoa ja keskittymistä hyödyttää pitkien tekstien lukeminen. Se ei tarkoita yksinomaan kaunokirjallisuutta.
– Ihan kaikenlaisten pitkien tekstien lukeminen kehittää lukutaitoa, Leskelä sanoo.
”Koko ajan käden ulottuvilla olevaan älylaitteeseen on helpompi ja nopeampi tarttua kuin kirjaan.
Lapsille ja nuorille on kehitetty paljon erilaisia malleja lukutaidon kehittämiseen, mutta aikuisten lukutaito on jäänyt katveeseen. Sen parantaminen vaatii ihan omanlaistaan lähestymistä.
– Meillä on lähdetty siitä, että peruskoulun jälkeen kaikilla olisi hyvä lukutaito. Tosiasiassa näin ei ole koskaan ollutkaan, Sulkunen muistuttaa.
Aikuisten lukutaidon harjaannuttamiseen tulisi luoda uudenlaisia tilaisuuksia, joihin olisi mielekästä osallistua kiireidenkin keskellä.
Tutkimusten mukaan työelämässä oleminen ruokkii lukutaitoa. Entä jos lukutaito ymmärrettäisiin osaksi työkykyä, ja työpaikoilla ylläpidettäisiin lukuintoa?
– Se voisi olla ainakin yksi keino, josta hyötyisi myös työnantaja, Leskelä sanoo.
Toinen aikuisille toimiva keino on taitojen petraaminen yhdessä, Sulkunen sanoo.
– Vuorovaikutus muiden kanssa tukee oppimista. Aika monella on ystävä, kollega tai perheenjäsen, jonka kanssa tekstejä voi lukea yhdessä, hän neuvoo.
Kolmas keino liittyy asiointikieleen. Monet virastot ja organisaatiot ovat jo tehneet selkokielisiä versioita teksteistään, ohjeistaan ja verkkosivuistaan. Vielä olisi Sulkusen mielestä parannettavaa.
– Selkokielisistä versioista on hyötyä kaikille. Asioidessa törmää vielä paljon teksteihin, joista on vaikea saada selvää, Sulkunen sanoo.
On myös tärkeää, että tietoa on tarjolla muussakin muodossa kuin teksteinä. Viranomaiset voivat tarjota ohjeita vaikkapa videolla tai sarjakuvana.
Jokainen on joskus ”heikko” lukija
Mikä sitten on riittävä lukutaito? Sulkusen mukaan sitä on vaikea määrittää. Tekstien ymmärtäminen riippuu tilanteesta.
– Se, mikä on yhdessä ympäristössä on riittävää ja luontevaa, ei välttämättä riitä toisessa tilanteessa, Sulkunen sanoo.
Monilla hyvilläkin lukijoilla olisi parantamisen varaa ainakin yhdellä lukemisen osa-alueella: verkkolukutaidossa. Usein somessa riitely saa alkunsa puhtaasti väärinymmärryksestä.
Sulkunen myöntää, ettei hän itse olisi ehkä ymmärtänyt jutun alun viittausta Cucci-laukkuun lainausmerkeissä, sillä tekstin ympäristö on hänelle niin vieras.
– Jokaisella tekstillä on omat lainalaisuutensa, hän muistuttaa.
Nyt lopuksi voit kokeilla ylimmän tason tekstin ymmärtämistä. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.
Ylin taso
Risc Monitor -asennetutkimuksen mukaan Suomesta on kadonnut vuodessa 150 000 ”luovaan luokkaan” kuuluvaa työntekijää. MDC Risc Internationalin toimitusjohtajan Ilkka Halavan mukaan ”luovuus on korvautunut joillain rutiininomaisemmalla toiminnalla”. Työpaikoilla tehokkuutta tavoitellaan tiukalla numerojohtamisella, joka ”syö luovan luokan tarvitsemaa happea”.
Tulos ravistelee yleistä uskoa, että ”tietoyhteiskunnan” työt jo määritelmällisesti rikastaisivat tekijöitään toisin kuin teollisen työnjaon mukaiset monistustyöt. Osaajia ei kuulemma voi komentaa eikä kytätä, sillä hehän voivat äänestää jaloillaan. Mutta kun työssä voi toteuttaa itseään, tuottavuus sinkoutuu nousuun kuin sivutuotteena. Ja kun pelkkä tiedon hallinta on onnen avain, kaikki voivat tulla autuaiksi suorittamalla tutkinnon päälle.
Lähde:Jyväskylän yliopisto / Yleiset kielitutkinnot
Miltä jutussa käytetyt tekstit tuntuivat? Ymmärsitkö ne vaivatta vai oliko oikeuden vastausten valinta vaikeaa?
Tekstit ovat esimerkkejä Jyväskylän yliopiston yleisen kielitutkinnon testeistä. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille tarkoitettuja kielitutkintoja, joilla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa muussa kuin omassa äidinkielessä. Niitä ei siten ole varsinaisesti tarkoitettu toiminnallisen lukutaidon testaamiseen. Tekstin ymmärtämisen osalta ne voivat kuitenkin antaa osviittaa siitä, millä tasolla oma lukutaito on.
Jutussa käytetty lähteenä myös Opetushallituksen Kansallinen lukutaitostrategia 2030 -julkaisua sekä PIAAC 2012. Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia -julkaisua.
