Suomalaisten poikien tyttöjä heikompaa koulumenestystä saattaa selittää se, että tutkimusten mukaan poikien kiinnittyminen kouluun on jostain syystä tyttöjä heiveröisempää. Lisäksi poikien asenne koulunkäyntiä kohtaan on tyttöjä kielteisempi.
Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin.
Suomalaisten oppilaiden Pisa-tulokset ovat heikentyneet. Se on fakta, johon on ollut viime vuosina vaikea olla törmäämättä.
2000-luvun alussa suomalaiskoululaiset saivat Pisa-testeistä maailman parhaimpia pisteitä, mistä tuli kansallinen ylpeydenaihe. Kun tulokset sitten alkoivat laskea, tuli ”Pisa-romahduksesta” vastaavasti yhteinen huolenaihe, jota on puitu lukuisissa lehtijutuissa ja A-studion sohvilla.