Ilman tutkintoa tehtävät työt vähenevät rajusti kymmenen vuoden aikana – tutkija varoittaa keskiluokan katoamisesta

Tekniikan kehittyminen vie vuosikymmenessä ison osan työpaikkoja, joissa on pärjännyt ilman koulutusta. Menetettyjen työpaikkojen tilalle tulee korkeakoulutusta vaativia asiantuntijatehtäviä.

Nainen pyyhkii pöytää.
SOL palveluiden palveluohjaaja Elina Huittinen on paiskinyt töitä nuoresta saakka. Peruskoulupohja ei ole ollut este työuralle. Kuva: Ville Välimäki / Yle
Emilia Korpela
Avaa Yle-sovelluksessa

– Tapasin mieheni tosi nuorena, ja löimme hynttyyt yhteen. Menin Rokkasen siivoustehtaalle töihin. Sitten vain jäin alalle, kertoo SOL Palveluiden palveluohjaaja Elina Huittinen.

Huittinen astui työelämään heti peruskoulun jälkeen. Nyt hän on ollut siivousalalla jo yli kaksikymmentä vuotta. Työnilo on pitänyt hänet poissa koulun penkiltä.

Alle viidenneksellä työssä olevista ei ole Huittisen tapaan ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Heistä osa on kuitenkin opiskelijoita, joilla on tavoitteena tutkinto.

Siivousalalla työskentelee tällä hetkellä paljon ihmisiä, joilla ei ole tutkintoa. Tulevaisuudessa tällaiset työtehtävät vähenevät.

Ilman tutkintoa työskentelevien määrä on laskenut jo pitkään, kertoo Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan kehittämispäällikkö Samuli Leveälahti.

Alle 50-vuotiaiden perusopetuksen tai lukion varassa olevien työntekijöiden määrä vähentyi lähes kolmanneksella vuosina 2000–2017. Myös vain ammatillisen peruskoulutuksen käyneiden määrä vähentyi viidenneksen. Yhä useampi suomalainen jatkaa opintojaan korkeakouluun asti.

Yle selvitti, millä aloilla on yhä työpaikkoja, joihin pääsee ilman tutkintoa, ja miltä näiden työpaikkojen tulevaisuus näyttää.

Matalan koulutuksen työpaikoista tulee harvinaisia

Matalan koulutuksen työtehtäviä on hyvin erilaisilla aloilla. Tyypillisesti matalampi koulutustaso näkyy matalampana palkkana.

Alla oleva tilasto näyttää yli 18-vuotiaat työntekijät, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun, lukion tai joiden koulutustausta on tuntematon.

Toistaiseksi ihmisten on ollut mahdollista työllistyä ilman tutkintoa. Työkokemus, työnantajien perehdytys ja esimerkiksi TE-toimistojen kurssit ovat antaneet monille tarpeeksi eväitä työuran luomiseen.

Esimerkiksi siivoustyöntekijöissä on paljon ihmisiä, joilla ei ole tutkintoa, vaikka siivousalalle voi myös valmistua. Alan tutkintoa tarvitaan joissakin tehtävissä, jos esimerkiksi sairaala tai elintarvikealan yritys vaatii sitä.

Siivousalalla kärsitään työvoimapulasta, ja siksi ei ole varaa olla nirso koulutuksen suhteen.

– Oma motivaatio ja halu oppia ovat rekrytoinnissa ykkösasioita. Me opetamme työn, jos hakijalla ei ole alan tutkintoa, sanoo SOL Palveluiden palveluesimies Eija Mäkinen.

Automatisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio kuitenkin mylläävät työelämää. Moni matalan koulutuksen työpaikka on jäämässä muutoksen jalkoihin.

Työpaikkojen määrä ei silti vähene. Koneiden viemien työpaikkojen tilalle tulee asiantuntijatehtäviä, jotka vaativat usein korkeakoulutusta.

Asiakkaat maksavat ostoksiaan S-market Vallilan itsepalvelukassalla.
Itsepalvelukassat ovat yksi esimerkki koneiden hyödyntämisestä kaupanalalla. Koneista on tehty niin yksinkertaisia, että asiakas osaa käyttää niitä ilman koulutusta. Arkistokuva. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Jotpan kehittämispäällikön Samuli Leveälahden mukaan kymmenen vuoden kuluttua vain viisi prosenttia avautuvista työpaikoista on sellaisia, joissa pärjää ilman tutkintoa. Ilman tutkintoa työssä olevien määrä laskee jopa sadalla tuhannella.

Matalan tason osaajien tarve putoaa erityisesti kaupanalalla. Esimerkiksi varasto- ja kassatoimintoja automatisoidaan yhä enemmän.

Puheet työelämän muutoksesta eivät säikytä Elina Huittista. Hän uskoo, etteivät koneet pysty vielä pitkään aikaan siivouksessa samaan kuin ihminen.

– Jos tänne lähetettäisiin robotti, sen pitäisi osata pedata sängyt, siivota saunat, laskea keittiössä olevat tarvikkeet ja lajitella ne oikein. Ei se siihen pysty.

Myös tulevaisuudessa tulee olemaan matalan koulutuksen työtehtäviä. Ainakin sosiaalipalveluiden, elintarvikkeiden valmistuksen sekä maatalouden, kalatalouden ja eläinlääkintäpalveluiden piirissä töiden määrä voi jopa kasvaa.

Koulutus opettaa oppimaan

Suomi haluaa kansalaisistaan entistä koulutetumpia. Koulutus auttaa vaihtamaan työtä, jos vanhaa työtehtävää ei enää tarvita.

Kaikkia taitoja ei opita koulutuksessa, vaan oppimista tapahtuu myös työelämässä sekä vapaa-ajalla. Jyväskylän yliopiston koulutuksen- ja työelämän tutkimuksen professori Hannu Heikkisen mielestä koulutuksen merkitys on tuoda kaikki tiedot yhteen ja antaa valmiuksia oppia koko ajan uutta.

Työssä pärjäämiseen ei enää riitä vain tietyn alan tietojen oppiminen, vaan koulutus antaa myös yleisiä taitoja.

– Meidän on opittava esimerkiksi työyhteisötaitoja, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, tietotekniikkataitoja. Koulutuksen tehtävä on myös auttaa oppimaan ja ajattelemaan kriittisesti, sanoo Heikkinen.

Jääkiekkofaneja kauppatorilla Helsingissä.
Suomalaiset tapasivat torilla, kun Suomi voitti MM-kultaa jääkiekossa. Suomi on valittu monta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi World Happiness Report -raportissa. Yhdeksi syyksi hyvään sijoitukseen on nostettu suomalaisten korkea koulutustaso. Kuva: Hans-Peter Dhuy / Yle

Koulutuksen lisäämisen puolesta puhuu myös yhteiskuntien vertailu: Heikkisen mukaan yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyy sitä mukaa, mitä koulutetumpi se on.

– Yksilölle ylivoimaisesti paras investointi on investoida oma aika ja muut pääomamuodot oman osaamisen kehittämiseen.

Erot korkeasti ja matalasti koulutettujen välillä uhkaavat yhteiskuntaa

Suomen haaste on, miten pitää huolta siitä, ettei osa yhteiskunnasta jää koulutusvaatimusten jalkoihin.

Jo nyt on nähtävissä ilmiö koulutuksen kasautumisesta. Korkeakoulutuksen hankkii erityisesti kaupungissa asuvat naiset, kun taas maalla asuvat miehet jäävät matalammin koulutetuiksi.

Heikkisen mielestä vaarana on, että yhteiskunta jakautuu kahteen ryhmään: osa tekee vaativampia työtehtäviä, joista maksetaan yhä enemmän. Osa taas hoitaa koneilta jäljelle jääneet, heikosti palkatut tehtävät. Välissä ollut keskiluokka katoaa.

Eriarvoisuuden kasvu lisää jännitteitä yhteiskunnassa. Työelämän tutkimuksen professori Hannu Heikkisen mukaan Yhdysvalloissa on nähty, kuina keski-ikäiset miehet ovat menettäneet keskiluokkaisen asemansa, kun työtä on automatisoitu tai siirretty halvempien kustannusten maihin.

– Eriarvoisuus on kaikupohja poliittiselle populismille. Vaaleissa Trump valittiin presidentiksi, kun entisen keskiluokan tyytymättömyys kanavoitui, selittää Heikkinen.

Uutiseen on haastateltu myös Hämeen TE-toimiston johtajaa Eija Mannisenmäkeä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 3.6.2022 klo 23:een saakka.

Suosittelemme