Norjassa vastavalmistuneiden opettajien tuki on turvattu sopimuksella – Suomi voisi ottaa mallia

Mentoriapua vastavalmistuneille, lupaavat Norjan yliopistot, työnantajat ja opettajajärjestöt. Samaa halutaan Suomeenkin.

Nuorten opettajien pako alalta pelottaa. Opettajan ammatin vetovoima hiipuu kaikissa Pohjoismaissa ja avoimiin työpaikkoihin on vaikea saada kelpoisia opettajia.

Norjassa vastavalmistuneiden tuki on turvattu työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella. Monet tahot yliopistoista työnantajiin ja opettajajärjestöihin ovat sitoutuneet siihen, että kelpoiset uudet opettajat voivat osallistua mentorointiin kahden ensimmäisen työvuotensa ajan. Sopimus on tehty vuonna 2019.

Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä pitää Norjan mallia sopivana myös Suomelle.

– Erityisen hienoa on, että opettajankoulutuksesta vastaavat yliopistot ovat mukana sopimuksessa, koska ne huolehtivat myös mentorien kouluttamisesta.

 

Vaikka Norjassa on menty hyvään suuntaan, erityisasiantuntija Sissel Havre opettajajärjestö Utdanningsforbundetista kertoo, että tehtävää riittää. Mentorointia ole vielä saatu lakiin eivätkä kaikki työnantajat ole sitä tarjonneet.

Utdanningsforbundetin tavoitteena onkin tarjota mentorointia kaikille uusille varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajille puoli tuntia viikossa kahden ensimmäisen työvuoden ajan.

Norjassa uusien opettajien mentorointia rahoittaa valtio, mutta isoimman osan laskusta maksavat koulutuksen järjestäjät.

– Kunnat saavat valita itselleen sopivan toteutusmallin. Oleellista on, että mentorointiin osallistutaan työajalla, Havre sanoo.

 

Suomessa opettajien mentorointi on kuntien vastuulla. Se jää kuitenkin enimmäkseen toteuttamatta, koska sitä ei ole kirjattu lakiin.

Valtaosa oppimisesta tapahtuu työelämässä.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen professorin Hannu L.T. Heikkisen mielestä opettajankoulutuksessamme onkin valuvika.

– Tutkintoon johtavasta opekoulutuksesta pidetään kyllä hyvää huolta, mutta työssä koulutus tyssää, vaikka valtaosa oppimisesta tapahtuu työelämässä.

Ongelman ydin on Heikkisen mukaan siinä, että työnantajalla ei ole taloudellista houkutinta, joka kannustaisi täydennyskouluttamaan ja pitämään huolta omista opettajista. Nyt mentorointi toteutuu kunnissa satunnaisesti ja uhkaa niin opettajien kuin oppilaidenkin tasa-arvoa.

Poikkeuksiakin on, kuten Nurmijärven kunta, joka on hoitanut mentorointia hienosti. Siellä uusille opettajille tarjotaan mentorointia järjestelmällisesti. Kunta on myös palkannut yhden työntekijän koordinoimaan mentorointia.

 

Mentorointi ei ole mitä tahansa vertaistukea. Heikkisen mukaan se on tutkimukseen perustuva kokonaisuus, joka vahvistaa ammatillista osaamista perustutkinnon jälkeen.

Osaaminen kehittyy puolin ja toisin. Uudet opettajat tuovat työhön uusia tuulia ja tuoretta osaamista.

Parempaa pitoa suksiin tarvitsevat ennen kaikkea nuoret opettajat, jotka yllättyvät siitä, millaista arki päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on. He pitävät työtään raskaana ja yksinäisenä.

Mentorointi lisää myös kunnan vetovoimaa.

OAJ:n viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia uusista opettajista oli harkinnut alanvaihtoa.

– Nämä ovat hälyttäviä uutisia. Meillä ei ole varaa menettää osaavia ja taitavia opettajia, jotka sitoutuvat työhönsä, Heikkinen sanoo.

Hän muistuttaa, että mentorointi lisää myös kunnan vetovoimaa. Kun pidetään huolta opettajien jaksamisesta ja ammatillisesta kehittämisestä, saadaan rekrytoitua pätevää henkilöstöä.

 

OAJ on jo pitkään vaatinut mentorointia kaikille uusille opettajille, ja vaikuttamistyö jatkuu. Mentorointi halutaan lakiin ja valtion rahoittamaksi.

– Mentorointi vahvistaa alalla pysymistä ja työssäjaksamista. Siksi se pitäisi huomioida myös työajassa, Lyhykäinen perustelee.

Jo lähes tuhat opettajaa on suorittanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämän mentorikoulutuksen.

– Heidän osaamistaan kannattaisi nyt käyttää ja tarjota mentorointia kaikille uusille opettajille samoin kuin päiväkotien ja oppilaitosten johtajille silloin, kun he aloittavat uudessa tehtävässä, Lyhykäinen sanoo.

Uusien opettajien ammatillisen tuen tarvetta ei Heikkisen mukaan useinkaan huomata ennen kuin tilanne kriisiytyy.

– Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa katastrofi on jo käsillä. Sama trendi saattaa levitä valtakunnalliseksi ellei opettajia tueta työelämässä.

 

Norjassa mentorointi on tuottanut jo tulosta.

Sissel Havre kertoo, että tuoreen kyselyn mukaan mentorointiin osallistuneet opettajat olivat tyytyväisempiä ensimmäiseen työvuoteensa ja halukkaampia jatkamaan ammatissaan kuin muut opettajat.

Koulujen johtajat kertoivat, että mentorointi nosti myös koulun mainetta ja menestystä.