Vierailija | Kertomukset Ukrainan sodan aseina

Kertomukset ovat tulleet osaksi elämänmuotoamme niin, että meidän on sanottu elävän tarinayhteiskunnassa. Kertomuksia käytetään tietoisesti politiikassa, tiedottamisessa ja markkinoinnissa.

Ukrainan sodassa niitä käytetään aseina. Kansat ovat toki aina rakentaneet kollektiivisia identiteettejään myyttisten sankaritarinoiden avulla. Esimerkiksi suomalaisuuteen ovat iskostuneet tarinat talvisodasta. Presidentti Volodymyr Zelesnskyi kierrättää taitavasti kansojen kertomusvarantoja puheissaan Euroopan parlamenteissa.

Putinin narratiivi puolestaan noudattaa suoraan semiotiikan klassikon, J. A. Greimasin aktanttiteorian kaavaa. Greimasin teorian tapaan kertomuksen pääjännite muodostuu sankarin ja hänen tavoittelemansa kohteen välille.

Tarinan ytimessä on sankarin polttava tarve saavuttaa tämä merkityksellinen arvo-objekti. Greimas kutsuu sankaria eteenpäin vievää voimaa ranskankielisellä sanalla désir, jonka voi suomentaa intohimoksi tai haluksi. Tuo sankarin sisäinen polte on tarinan voimanlähde.

Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Keskisuomalaisen sisällöt.

Tilaa 6 kk 6,90 €/kk Tilaa 2 kk 17 €/kk

  • Tilaajana saat monipuolista luettavaa vuoden jokaisena päivänä. Tarkista paikalliset puheenaiheet ja lue kiinnostavimmat juttumme jatkuvasti päivittyvästä KSML.fi-verkkopalvelusta. Tee tilaus ja valitse juuri sinulle sopivin tapa lukea.