Vielä vuosituhannen alussa Suomessa Pisa-tutkimustulokset olivat suuri kansallisen ylpeyden aihe. Tuorein Pisa-tutkimus tehtiin vuonna 2018, ja sen tulokset julkaistiin vuoden 2019 lopulla. Suomi pärjäsi edelleen kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvin, mutta taso laski silti ja maailman kirkkain huippu oli kaukana.
OECD-maiden vertailussa Suomi ylsi kolmanneksi lukemisessa ja luonnontieteissä. Matematiikassa Suomi oli yhdestoista. Kaikki osallistujamaat huomioiden Suomi oli lukemisessa seitsemäs, luonnontieteissä kuudes ja matematiikassa kuudestoista.
Harri Peltoniemi.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtaja Harri Peltoniemi kertoo, että kansallisen tason havainnot ovat samansuuntaisia. Tuorein huolestuttava tieto Suomen koulutusjärjestelmän tilasta julkaistiin joulukuussa, kun Karvi julkaisi yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaamista arvioivan tutkimuksen. Sen mukaan suomalaisten matematiikan osaamisen taso on laskenut ja eriytynyt.
– Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat 9. luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä, tiivisti Karvin johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen tutkimuksen tuloksen.
Fakta
Pisa-tutkimus
PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta.
Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä.
PISA-tutkimuksissa selvitetään myös oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja.
Oppilas- ja koulukyselyillä selvitetään monipuolisesti opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.
Toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000.
Vuoden 2021 tutkimus jouduttiin siirtämään pandemian vuoksi kevääseen 2022. Sen tulokset julkaistaan vuonna 2023.
Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö
Lue lisää: Sveitsiläislehti ryöpyttää Suomea: ”Pisa-mestari putoaa huipulta”
Osin erot Karvin tutkimuksessa voivat johtua pandemiasta ja etäopetuksesta, mutta Suomen menestys Pisa-tuloksissa on laskenut kuitenkin pidemmän aikaa. Esimerkiksi matematiikassa lasku on ollut tasaista vuodesta 2006 lähtien. Vielä vuoden 2003 Pisa-tutkimuksessa Suomi oli OECD-maista paras kaikilla kolmella mittarilla. Kaikista osallistujamaista Suomen edellä oli matematiikassa ainoastaan Hongkong.
Sen jälkeen sijoitus on laskenut.
Arto Ahonen.
Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että Suomen ensimmäiset tulokset vuonna 2000 olivat yllätys.
– Suomen Pisa-menestys oli yllätys kaikille. Eihän kukaan alun perin odottanut, että se taso on niin kova. Sen jälkeen odotukset ovat olleet, että pitäisi olla maailman huipulla.
Ahonen myös huomauttaa, että tulokset eivät ole huonoja, vaikka Suomi ei Pisa-tutkimuksessa kärkisijoilla enää olekaan.
– Edelleen me olemme varsin osaava kansa.
Lue lisää: Kuunnelkaa meitä! Oppilaat kertovat, mitkä asiat voisivat saada koulunkäynnin sujumaan paremmin
Lue lisää: Opettajat lyövät pöytään pysäyttävän listan: tämä kaikki meni pieleen Suomen kouluissa
Kärkisijojen karkaamisen Ahonen sanoo johtuvan muun muassa polarisaatiokehityksestä koulujärjestelmässä. Aiemmin hyvän tuloksen on taannut, että suomalaisessa koulujärjestelmässä osaaminen on jakautunut tasaisesti. Nyt tasaisuus on Ahosen mukaan rapautunut.
Hän selventää, että parhaiden oppilaiden osaamisessa ei tapahtunut muutoksia, mutta heikoimmin pärjäävät pärjäävät entistä heikommin.
– Sieltä se keskimääräinen heikentyminen tulee. Parhaiden osaajien taso ei ole muuttunut mihinkään.
– Heikoimpien osaajien eli populaation heikoimman kymmenyksen osaaminen on heikompaa kuin aikaisemmin. Sitä kautta se trendi on lähtenyt laskemaan.
Lue lisää: Nyt puhuvat opettajat: 5 selvää ratkaisua, joilla koulujen ongelmat helpottuisivat
Lue lisää: Viro pyyhkäisi Suomen ohi koulumenestyksessä – Suomen käyrä laskee kuin lehmän häntä
Karvin Peltoniemi sanoo, että perinteisesti Suomessa koulujen väliset erot ovat olleet pieniä, mutta nyt ne ovat alkaneet kasvaa. Alueellista eriytymistä on tapahtumassa erityisesti suurissa kaupungeissa.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa.
Hän sanoo, että kansallisissa tutkimuksissa hyvin pärjäävien, mutta erityisesti heikosti pärjäävien määrä on kasvanut.
– Perinteisesti keskivaiheilla on ollut hyvin paljon oppilaita, mutta nyt tällaiset ääripäät kasvavat.
Lue lisää: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Polarisaatiokehitys kertoo Ahoselle siitä, että peruskoulu ei ole kaikille mielekästä. Hän uskoo, että niille, joilta koulu – esimerkiksi matematiikka – sujuu, se on mielekästä.
– Nyt liian iso joukko jää siitä ulkopuoliseksi ja alisuoriutuu. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi olisi tarpeellista tehdä toimenpiteitä.
Karvin Peltoniemi on samaa mieltä.
– Kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista saadut tulokset varmaan kertovat siitä.
Käytännössä pitäisi siis miettiä, miten koulunkäynti saataisiin mielekkääksi myös sille heikoimmalle joukolle, jonka vuoksi Suomi on alkanut jäädä jälkeen.
Ahosen mielestä Suomessa voisi olla tarpeen pohtia, vastaako peruskoulun rakenne sitä, mitä sen halutaan olevan. Tarvittaessa järjestelmää pitää muuttaa.
– En osaa sanoa miten, mutta sitä pitäisi pohtia.
– Jos kurssi halutaan kääntää, pitäisi tarkastella koko peruskoulun perusteita. Eli miten koulutusta järjestetään.
Samaan aikaan, kun Suomen menestys Pisa-tutkimuksessa on laskenut, etelänaapurissa Virossa se on parantunut. Tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa Virossa esimerkiksi lukutaito oli korkeammalla tasolla kuin Suomessa.
Varmaa tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta Ahonen arvioi Viron menestyksen kumpuavan yleisestä koulutuksen arvostuksen noususta ja siitä, miten koulutukseen maassa panostetaan.
Onko Suomessa koulutuksen arvostus sitten laskenut?
– Tällaista argumenttia olen käyttänyt. Kyllä minä sen allekirjoitan, Ahonen sanoo.