Suomessa on jo pitkään kauhulla katsottu, kuinka lasten hiipuva innostus koulunkäyntiä kohtaan näkyy heikentyneinä tuloksina kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa.
Lue lisää: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Siinä missä Suomen Pisa-tulokset ovat tasaisesti heikentyneet vuodesta 2006 lähtien, Virossa koululaisten osaaminen on kuitenkin pysynyt samalla tasolla tai jopa parantunut.
Sen seurauksena Viro on lipunut maailman parhaista kouluistaan tunnetun Suomen ohi kuin tallinnanlaiva konsanaan.
Miten Viro sen oikein teki?
Viro nousi uusimmassa, vuonna 2019 julkaistussa Pisa-tutkimuksessa Euroopan ykköseksi kaikissa kolmessa tutkimuksessa tarkastellussa kategoriassa.
Pisa-tutkimus tuottaa tietoa koulutuksen tilasta kansainvälisessä vertailussa sekä mittaa, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat koulussa opittuja taitoja. Tutkimus keskittyy kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet.
Koko maailman mittakaavassa Viro oli luonnontieteissä sijalla neljä, lukutaidossa sijalla viisi ja matematiikassa sijalla kahdeksan. Suomen vastaavat sijoitukset ovat kuusi, seitsemän ja 16.
Suurimman saavutuksen Viro on tehnyt lukutaidossa, jossa Suomi on valunut alamäkeen jo pidemmän aikaa.
Pisan kansallisen tutkimusjohtajan Arto K. Ahosen mukaan Viron Pisa-menestys saattaa selittyä sillä, että Viron kouluajattelussa on nyt paljon samoja mausteita, joita suomalaisissa luokkahuoneissa nähtiin Suomen Pisa-menestyksen huippuvuonna 2003.
Itse koululaitoksissa yliopistotutkija Ahonen ei näe suuria eroja.
– Kysymys lienee siitä, että Viro on ottanut mallia Suomesta hyvin monessa asiassa jo pitemmän aikaa. Viron Pisa-menestys ja osaamisprofiili kansainvälisessä vertailussa muistuttavat hyvin paljon tilannetta, jossa Suomi oli 2000–luvun alkuvuosina. Kyse on yhteiskunnan dynamiikasta ja koulutuksen merkityksestä sosiaalisen nousun takaajana, Ahonen avaa.
Toisin sanoen Virossa on herätty viimeisten vuosikymmenten aikana koulumenestyksen merkitykseen, ja maata siivittää nyt samanlainen usko tulevaisuuteen kuin Suomea aikoinaan.
Ahosen mukaan Suomen Pisa-tulosten romahtamisesta puhuminen on tietyllä tapaa harhaanjohtavaa, sillä kyse on ennemminkin tasaisesti heikentyvästä trendistä. Se on tutkijan mukaan yksittäistä notkahdusta huolestuttavampaa.
Yksi syy tasaiseen laskuun on oppilaiden perhetaustan aiempaa suurempi vaikutus osaamiseen, Ahonen sanoo.
– Vielä vuonna 2009 perheiden sosioekonomisen aseman vaikutus oli Suomessa selvästi vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin. Sittemmin tilanne on muuttunut niin, että vuodesta 2015 lähtien perhetaustan vaikutus on ollut samalla tasolla muiden OECD-maiden kanssa.
Toisin sanoen suomalainen peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta osaamiseen juontuvia eroja samaan tapaan kuin aiemmin. Virossa se osataan.
– Virossa sosioekonomisen taustan vaikutus oppilaiden osaamiseen on huomattavasti vähäisempää.
Heikosti osaavien oppilaiden taidot ovat Suomessa selvästi huonommat kuin Virossa. Parhaiten osaavien oppilaiden tasossa ei ole eroa Suomen ja Viron välillä, Ahonen kertoo.
Vuosituhannen alun Suomessa tyttöjen ja poikien osaaminen oli jokseenkin samalla tasolla sekä matematiikassa että luonnontieteissä. Sittemmin osaaminen on heikentynyt molemmilla, mutta pojilla lasku on ollut jyrkempää.
– Nyt suomalaisten tyttöjen osaaminen on tilastollisesti merkitsevästi poikia parempaa kaikilla arviointialueilla, talousosaamista lukuun ottamatta. Virossa sukupuolten välinen osaamisero on selvästi Suomea pienempi, Ahonen sanoo.
Eri alojen ammattilaiset ovatkin kantaneet huolta nimenomaan suomalaisista pojista, joiden asenteet koulunkäyntiä kohtaan ovat muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Asennemuutos näkyy erityisesti lukutaidon kohdalla.
Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa suomalaisten tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli koko tutkimukseen osallistuneen talousalueen suurin. Piste-ero oli tyttöjen hyväksi 52 pistettä, kun OECD-maissa keskimäärin ero oli 30 pistettä.
Peräti 63 prosenttia suomalaisista pojista ilmoitti lukevansa vain, jos on pakko.
– Jotain on pielessä, kun ekaluokkalainen, joka menee kouluun intoa täynnä, on jo kolmen vuoden kuluttua sen innon kadottanut, ja koulu onkin tylsää, Ahonen toteaa.
Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja.