Lukion voi suorittaa ilman painettua kirjaa – Tutkija: vaikuttaa muistamiseen ja oppimiseen
- Digitaaliset oppimateriaalit valtaavat yhä enemmän alaa lukioissa.
- Helsingissä ja Tampereella on ainakin teoriassa mahdollista hankkia lukion päättötodistus lukematta ollenkaan paperille painettua tekstiä
- Lukutaidon tutkija kertoo, että digisisältöjen lukemiseen täytyy tottua.
Osa lukioista on luopunut täysin painetuista oppikirjoista ja korvannut ne digitaalisilla oppimateriaaleilla.
Helsingin kaupungin lukio- ja ammatillisen koulutuksen johtaja Arja Kukkonen kertoo, että ainakin Helsingin lukioissa onnistuu suorittaa lukio täysin ilman painettuja kirjoja.
Sama onnistuu myös Tampereen kaupungin lukioissa, kertoo Tampereen vt. lukiokoulutuksen johtaja Matti Hännikäinen.
Helsingin kaupungilla on 14 lukiota ja yksi aikuislukio. Tampereella puolestaan toimii kuusi kaupungin ylläpitämää päivälukiota ja yksi aikuislukio.
Kukkonen ja Hännikäinen eivät erittele vastauksissaan, koskeeko digitaalisin oppimateriaalein opintojensa suorittaminen kaupungin kaikkia lukioita vai vain osaa niistä.
Sekä Tampereella että Helsingissä oppivelvollisuuden laajentamisen piirissä oleville opiskelijoille on ostettu etusijassa sähköistä oppimateriaalia.
– Jatkossa joudumme kuitenkin miettimään, olisiko joissakin esimerkiksi reaaliaineiden opintoja pedagogisesti järkevämpää opiskella paperisista kirjoista, Hännikäinen lisää.
Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntijan Tuomo Laakson mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen on jouduttanut oppimateriaalin digitalisaatiota.
Myös muutama vuosi sitten voimaan astunut täysin digitaalinen ylioppilastutkinto on Laakson mukaan vaikuttanut asiaan.
– Koulutuksen järjestäjät vastaavat nyt oppimateriaalien hankinnasta ja jotkut ovat linjanneet, että hankittava materiaali on sata prosenttia digitaalista, Laakso kertoo.
Ongelmia muistamisessa
Oppimateriaalin digitalisoituminen on saanut osan kysymään, miten painetusta kirjasta luopuminen vaikuttaa nuorten lukutaitoon.
Nuorten lukutaito on ollut esillä muutenkin: Pisa-tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten lukutaito on kärkisijoilla, mutta erot tyttöjen ja poikien osaamisessa ovat valtavat.
Pisan lukutaitotutkimuksesta vastaava yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertoo, että suoraa tutkimustietoa digitaalisten oppimateriaalien vaikutuksesta lukutaitoon ei ole.
Sen sijaan tutkimustietoa löytyy siitä, miten hyvin oppilas kykenee muistamaan ja oppimaan sisältöä luettuaan joko painettua kirjaa tai digitaalista kirjaa.
– Tutkimuksissa on tullut esille, että kun nuoret lukevat digikirjasta, he eivät muista ihan niin hyvin tai kauan lukemaansa kuin mitä painetusta kirjasta, Leino kertoo.
Syitä tälle ovat Leinon mukaan se, että digitaaliseen tekstiin lähtökohtaisesti suhtaudutaan siten, että teksti on lyhyt tai se sisältää tietynlaisen sosiaalisen kontekstin, kuten vaikka tekstiviesti sisältää.
– Ja silloin kun se [digitaalinen teksti] siirtyykin oppimiskäyttöön, niin saattaa käydä niin, että oppilas lukee sitä edelleen hieman sieltä sun täältä, eikä asennoidu siihen sillä tavalla, että nyt pitäisi jotain painaa mieleen, Leino kertoo.
Leinon mukaan tutkimukset puoltavat sitä, että tottuminen digitaalisiin teksteihin edesauttaa lukemiseen suhtautumista ja niin edelleen muistamista.
– Kyllä se on tottumiskysymys, ja tällä hetkellähän nuoret eivät ole vielä tottuneet.