Älykännyköitä räplääviltä ja tietokoneen ruutua tuijottavilta suomalaisilta näyttää puuttuvan yksi tärkeimmistä digitaidoista eli koneella kirjoittamisen taito. Tutkija Kaisa Leino Koulutuksen tutkimuslaitoksesta kertoo, että asiasta puhutaan paljon kouluissa.
– Kun opettajia kuuntelee, niin selvä käsitys on se, että varsinainen näppäintaito on itse asiassa aika heikolla tolalla.
Nuoret käyttävät kyllä kännykkää sujuvasti, mutta WhatsApp-viestin näpyttely ei harjaannuta vaikkapa esseevastausten kirjoittamiseen tietokoneen näppäimistöllä. Se pitäisi osata viimeistään ylioppilaskirjoituksissa, mieluummin ennen.
– Jos ylioppilaaksi ollaan kirjoittamassa kahdella sormella, niin on se kyllä hankalaa. Henkilö joka kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä äidinkielen ainetta, on aivan varmasti etulyöntiasemassa, toteaa kasvatustieteiden tohtoriksi Lapin yliopistossa viime viikolla väitellyt Satu-Maarit Frangou.
Frangou tapasi kahdella sormella kirjoittavia tehdessään väitöskirjatutkimustaan. Siinä hän vertasi eri kirjoitusmenetelmiä sen suhteen, miten niillä kirjoitetut tekstit jäävät mieleen. Tulos oli, että niin 11-vuotiailla, 16-vuotiailla kuin aikuisilla yliopisto-opiskelijoillakin käsin kirjoitetut asiat pysyivät mielessä selvästi paremmin kuin tietokoneella tai tabletilla kirjoitetut. Kymmenvuotiaiden muistamisessa ei ollut mitään eroa, oli kirjoitusmenetelmä mikä tahansa.
Näppäintaitoja ei mitata
Frangou uskoo tuloksen ainakin osittain johtuvan siitä, että näpyttely on vienyt huomion sisällöltä. Jos näppäintaito olisi selkäytimessä, aivot voisivat askaroida tärkeimpien asioiden kanssa.
– Ei mene aika ja ajatukset siihen että löydetään ne kirjaimet sieltä näppäimistöltä vaan voidaan oikeasti ajatella sitä tarinaa tai asiaa, mitä kirjoitetaan. Kirjoittaminen ei vie kaikkea resurssia aivoissa, Frangou tiivistää tavoitteen.
Hän toivookin systemaattista näppäintaitojen opetusta kouluissa niin että alkeet opetellaan jo ensimmäisillä luokilla. Samaa mieltä on Kaisa Leino.
Nyt opetussuunnitelman perusteissa puhutaan näppäintaitojen kehittämisestä, mutta kymmensormijärjestelmän osaamista ei vaadita eikä näppäintaitoja testata kokeilla. Leino kertoo että kirjoittamisen harjoitteluun käytetty tuntimäärä vaihtelee kouluissa suuresti.
– Aika harva opettaja edes arvioi sitä näppäintaitoa. Ajatellaan että jos oppilas saa tehtävän tehtyä niin se taito on riittävä, Leino sanoo.
Luentomuistiinpanot kännykällä
Rovaniemellä opettajaksi opiskeleva Suvi Haavisto ei muista, että hänelle olisi koskaan koulussa opetettu kymmensormijärjestelmää. Siitä huolimatta hän kirjoittaa nyt koneella kaiken.
– En ole edes oikein ajatellut että miten itse kirjoitan. Aika sujuvasti ja nopeasti kuitenkin. Ja jos läppäri unohtuu kotiin, niin saatan kirjoittaa kännykälläkin luentomuistiinpanot, Haavisto kertoo.
Yliopisto-opiskelijoidenkin muistamista tutkinut Satu-Maarit Frangou tietää, että moni on kehittänyt itsekseen näppärän kuusi- tai seitsensormijärjestelmän. Kaikki eivät siihen pysty, ja heille Frangou järjestäisi näppäinkirjoituskursseja vielä yliopistossa.
Uudelle sukupolvelle näppäinten käyttöä pitäisi opettaa heti opintien alussa.
– Jo ensimmäisillä luokilla on erittäin tärkeä saada kymmensormijärjestelmän perusteet käyttöön, jotta ylemmillä luokilla ei sitten tarvitse poisoppia, Frangou sanoo.
Samalla hän epäilee, että opettajilla ei ole kaiken muun ohella riittävästi aikaa omistettavaksi kymmensormijärjestelmälle, eikä välttämättä taitoakaan.
Kouluja ilman tietokoneita
Rovaniemeläisessä Korkalovaaran peruskoulussa viitosluokkaa opettava Anniina Kojo ei ole huolissaan oppilaidensa näppäintaidoista. Hän kertoo, että taitoja aletaan harjoitella yleensä kolmannella luokalla.
– Niitä on varmaan syytä harjoitella enemmän, mutta kyllä oppitunneilla myös on mahdollisuuksia harjoitella niitä. Ei sen tarvitse olla mikään erillinen oppiaine, niin kuin aikoinaan oli konekirjoitus. Me käytämme koneita paljon ja siinä ne taidot harjaantuvat, Kojo sanoo.
Kojo arvelee, että tietokoneita käytettäisiin enemmän jos jokaiselle oppilaalle riittäisi oma. Nyt koneet ovat koulun yhteiskäytössä ja Kojo varaa koneet omalle luokalle, kun katsoo tarpeelliseksi.
On myös paljon alakouluja, joissa ei ole näppäimistöllä varustettuja tietokoneita lainkaan vaan pelkkiä tabletteja, kertoo tutkija Kaisa Leino.
– Tableteilla eivät kirjoitustaidot kehity, ne on suunniteltu ihan erilaiseen käyttöön.
Pitäisikö kouluissa opettaa tietokoneella kirjoitusta nykyistä enemmän ? Keskustelu aiheesta kello 22 saakka.
Lue myös: