Lukioikäisten mielikuvat opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä ovat varsin myönteisiä, kertoo tuore selvitys. Eniten nuoria arveluttaa käsitys koulujen heikentyneistä työoloista ja resursseista. OAJ:n Olli Luukkainen painottaa, että jokaiseen työyhteisöön tarvitaan toimiva mentorointimalli uusien opettajien tueksi.
Lukiolaiset ajattelevat opettajan ammatista ja opettajankoulutuksesta hyvin positiivisesti. Opettajankoulutukseen vetää nimenomaan käsitys opettajan työn luonteesta ja työn merkityksestä.
Tiedot ilmenevät Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä Opettajankoulutuksen vetovoima -selvityksestä, johon osallistui yli 6000 lukiolaista.
Opettajana pääsee vaikuttamaan
Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaa lisääviä ja heikentäviä tekijöitä. Aineistona on käytetty ryhmähaastatteluita ja verkkokyselyä.
– Nuorille on tärkeää, että opettajan ammattia ja koulutusta arvostetaan. Opettajat voivat vaikuttaa sekä omaan työhönsä että yhteiskunnalliseen kehitykseen, maailman tekemiseen paremmaksi paikaksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa, kertoo tutkimusryhmään kuuluva professori Hannu L.T. Heikkinen.
Opettajankoulutukset ovat pitkään olleet huomattavan vetovoimaisia hakukohteita. Hakijamäärät ovat kuitenkin olleet laskussa vuodesta 2015 vuoteen 2019, ja siksi opetus- ja kulttuuriministeriö päätti käynnistää asiasta selvityksen. Tänä vuonna määrät ovat hakijatilastojen mukaan kääntyneet kasvuun lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta.
Työolojen ongelmat ja koulutusleikkaukset heikentävät mielikuvia
Opettajankoulutuksen vetovoimaa heikentää etenkin mielikuva opettajien heikentyneistä työoloista.
– Koulutusleikkaukset nousivat esiin vastauksissa, vaikka tätä käsitettä emme vastaajille tarjonneet. Nuorilla oli huoli siitä, mitä kaikkia tehtäviä opettaja joutuu tekemään opettamisen lisäksi, Heikkinen kertoi.
Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla media vaikuttaa mielikuviin. Iltapäivälehdet välittävät selvityksen mukaan kielteistä käsitystä, mutta somesta etenkin lukiolaiset saavat myönteistä kuvaa. Somesta välittyvän kuvan myönteisyys oli Heikkisen mielestä jopa hiukan yllättävää.
Heikkinen esitteli selvityksen tuloksia Opettajuus kannattaa -verkkoseminaarissa, joka lähetettiin keskiviikkona Helsingin yliopiston Tiedekulmasta. OAJ oli mukana yhtenä järjestäjänä.
Voit katsoa tilaisuuden tallenteen täältä.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Proferssori Hannu L.T. Heikkinen esitteli selvityksen tuloksia.
Työn autonomiasta pidettävä kiinni
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi tilaisuuden paneelikeskustelussa, että suomalaisen opettajankoulutuksen vahvuus on opettajan autonomia. Se on tärkeä säilyttää myös jatkossa.
– Autonomia on myös keskeinen osa työolosuhteita, Heinonen sanoi.
Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski muistutti, että osaaminen ei ole pelkästään tietoa vaan myös taitoja, kuten sitä, että pystyy säätelemään omaa jaksamista.
– Tietää, mitkä toimintatavat ovat itselle hyviä ja osaa priorisoida, ymmärtää, mihin on olennaisen tärkeää keskittyä, Warinowski kuvaili.
Uran alkuun tarvitaan tukea
Selvitys vahvisti myös käsitystä, että uudet opettajat tarvitsevat työuransa alkuvaiheessa tukea.
– Lukiolaisia askarrutti, että miten siellä luokan edessä mahtaisi pärjätä. Tuen tarve tulee aineistossa vahvasti esille. Pitäisi luoda kokonaismalli, johon tarvitaan kuntia ja opettajankoulutuksen kehittämisyksiköitä, Heikkinen sanoo.
Myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi paneelikeskustelussa, että uusien opettajien mentorointi- ja tuutorointimallit pitää saada leviämään joka työyhteisöön.
Tilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani Anu Laine kertoi, että opettajankoulutuksellakin on paljon keinoja vastata uusien opettajien tuentarpeeseen ja uran alkuvaiheen haasteisiin.
– Voimme vahvistaa ammatillista identiteettiä opintojen aikana. Tehtävämme on myös tarjota täydentäviä opintoja ja luoda ajatusta, että jatkuvaa oppimista tarvitaan, että on ihan ok, että opiskellaan koko ajan lisää. Lisäksi voimme tutkia mentorointikäytänteitä ja siten tukea kehitystyötä.
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen vetovoima huolettaa
Tilaisuuteen videopuheenvuoron välityksellä osallistunut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko oli ilahtunut siitä, että nuorten mielikuvat opettajankoulutuksesta ja opettajan ammatista ovat myönteisiä. Hän näkee, että johtamis- ja kehittämisosaamisen merkitys osana opettajankoulutusta kasvaa.
– Asiat, joista meidän täytyy huolehtia entistä paremmin, ovat opettajien työolot, johtaminen ja mahdollisuus työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen.
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen hakijamäärien laskusta Saarikko on huolissaan.
– Pitää kääntää kaikki kivet, että sen vetovoima vahvistuu, Saarikko sanoi.
Teksti: Heta Lievonen
Kuvat: Heikki Pölönen