Suomalaisnuorten talousosaamisen tasoa on parjattu, mutta Pisa-tutkimustulokset eivät tätä tue.
Tänään torstaina julkistettiin Pisa 2018 Talousosaaminen -tulokset, ja Suomi on 20 maan listalla jaetulla kakkossijalla Kanadan kanssa. Suomi ja Kanada keräsivät keskiarvopistemääräksi 532.
Tutkimuksen parhaat talousosaajat löytyvät Virosta, jonka keskiarvo oli 547 pistettä.
Suomi osallistui taloustiedon arviointiin ensimmäistä kertaa.
Pisa-tuloksista tiedotti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lue lisää: TAT: Kouluihin tarvitaan lisää talousopetusta – opettajat huolissaan heikosta osaamisesta
Paitsi, että suomalaisnuorten taloustaitojen keskiarvo ylsi jaetulle toiselle sijalle, Suomessa oli myös kaikista osallistujamaista eniten korkeimmalle suoritustasolle yltäneitä huippuosaajia, 20 prosenttia oppilaista.
Huippuosaajia oli Virossa ja Kanadassa lähes yhtä paljon.
Näissä maissa huippuosaajia on selvästi OECD-maiden keskiarvoa (10 prosenttia) enemmän.
– Tulos on mielestäni erittäin hyvä. Mielenkiintoinen tulos on, että Suomessa koulun merkitys osaamisen ja taloustiedon tuottajana oli koko tutkimuksen voimakkain. Vaikka taloustieto on meillä integroituna muihin oppiaineisiin, on onnistuttu tosi hyvin, kommentoi Pisan kansallinen projektipäällikkö, yliopistotutkija Arto K. Ahonen Jyväskylän yliopistosta.
Lue lisää: Viro kiri Suomen ohi Pisa-vertailussa – OAJ varoittaa: "Heikosti pärjääviä yhä enemmän"
Huonompi uutinen on, että alimman tason 1 alapuolelle jäi suomalaisoppilaista 2,4 prosenttia, kun vastaava osuus Virossa oli vain 0,7 prosenttia oppilaista.
Suomessakin heikkojen osaajien osuus jäi OECD-maiden keskiarvoa (4 prosenttia) alemmaksi.
Koulujen väliset erot olivat Suomessa koko tutkimuksen pienimpiä.
Koulujen sisäinen talousosaamisen vaihtelu oli kuitenkin Suomessa koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa.
Oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten.
– Eriytymisestä ja osaamisen jakautumisestahan tämä kertoo, Arto K. Ahonen sanoo.
Hänestä sosioekonomisen taustan vaikutus on hälyttävän voimakas.
– Tämä on ilmiö, joka on ollut näkyvissä jo muissakin Pisa-arvioinneissa oikeastaan jo vuosien 2015–2018 kierroksilla. Näyttäisi, että se olisi talousosaamisessa vielä näkyvämpää kuin muilla osa-alueilla.
Alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden osaaminen oli erityisen heikkoa ja ylimpään neljännekseen kuuluvien erityisen vahvaa, itse asiassa koko tutkimuksen parasta.
Sosioekonomista taustaa arvioidaan tutkimuksessa muun muassa vanhempien koulutuksen, ammattiaseman ja varallisuuden perusteella.
Lue lisää: TE: Suomen Pisa–tulokset laskeneet jatkuvasti 2000–luvun alusta – "Osaamiseltaan keskitasoisten joukko valuu koko ajan enemmän heikkoon suuntaan"
Tytöt ja pojat ovat tutkimuksen mukaan Suomessa taloudessa keskimäärin yhtä hyviä. Tämä on Arto K. Ahosen mielestä poikien näkökulmasta todella hyvä tulos.
– Meillähän on ollut jo pitkän aikaa kaikilla arviointialoilla tyttöjen osaaminen selvästi poikia parempaa ja tässä eroa ei löytynyt.
Pojissa on hiukan enemmän huippuosaajia ja selvästi enemmän heikkoja osaajia kuin tytöissä.