Suomen koulujen siirtyminen kertarysäyksellä etäopetukseen on ruuhkauttanut myös opetukseen tarkoitetut sähköiset palvelut.
Sivuston ylläpitäjät raportoivat katkoksista ja palvelujen hidastumisesta. Kapasiteettia pyritään lisäämään nyt pikaisesti.
Esimerkiksi monen kunnan käyttämä Peda.net-kouluverkko on toiminut tavallista hitaammin johtuen normaalia suuremmasta käyttäjämäärästä.
Sivustolla on ollut myös hetkittäin katkoksia, kertoo Peda.net-tiiminvetäjä Tero Pelkonen.
Peda.net on käytössä Suomessa noin 200 kunnassa. Palvelua ylläpitää Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos.
Pelkosen mukaan kapasiteettia on palveluun pyritty lisäämään niin paljon kuin mahdollista.
”Tilanne tuli kouluille ja meille eteen niin nopeasti, ettei kaikkeen ehditty varautua”, hän kertoo.
Esimerkiksi palvelunestohyökkäysten suojaamiseen tarkoitettu toiminto on aiheuttanut palvelun hidastumista käyttäjillä, joiden selaimet eivät hyväksy evästeitä (cookies).
Myös ilmoitukset uudesta sisällöstä sekä sisällön kopiointi-toiminnot voivat valmistua pahimmillaan 12 tunnin viiveellä.
Pelkosen mukaan monet opettajat ottavat ylläpitäjiin myös yhteyttä ihan perusasioissa, kuten kuinka lisätä palveluun tehtäviä ja miten oppilaat palauttavat tehtäviä.
”Tähän asti Peda.netiä on pääsääntöisesti käytetty luokkaopetuksen rinnalla, mikä on tietysti eri asia kuin kun opetus annetaan nyt kokonaan teknologiavälitteisesti”, hän sanoo.
Helsingissä ja monessa muussa kaupungissa kodin ja koulun viestintään käytetään pääasiassa Wilmaa.
Wilmaa ylläpitävän Visma Enterprise Oy:n toimitusjohtaja Jukka Holm kertoo, että palvelussa on ollut keskiviikkona yli kolminkertaisia piikkejä normaalitilanteeseen nähden.
Erityisesti kodin ja koulun viestintään tarkoitetut Wilman viestintätoiminnot ovat Holmin mukaan kovalla käytöllä.
”Ohjelman käyttötapa on tällä hetkellä poikkeuksellisen tilanteen vuoksi kääntynyt aikaisempaan nähden päälaelleen”, Holm kertoo.
Tavallisesti käyttö ja kuormitus jakaantuu tasaisemmin koulupäivän ja illan ajalle. Nyt kaikilla on tarve käyttää Wilmaa samaan aikaan.
”Osalle tämä on aiheutunut hitautta ja osa ei ole päässyt hetkellisesti palveluun.”
Holmin mukaan ongelmat johtuvat eri paikkakunnilla eri syistä. Joillain paikkakunnilla hitaus johtuu tietoliikenne- ja operaattoriyhteyksien kuormittumisesta, kun moni tekee yhtä aikaa paitsi etätöitä ja etäopiskelua.
Osalla juuri palvelunestohyökkäyksen estämiseksi tarkoitetut toiminnot voivat aiheuttaa hitautta, sillä järjestelmä tulkitsee äkillisesti moninkertaistuneen käytön palvelunestohyökkäykseksi.
”Näitä pullonkauloja nyt poistamme parhaillaan tietoturva huomioiden”, Holm kertoo.
Myös kapasiteettia itse sovelluksessa lisätään. Sen vuoksi palvelussa voi ajoittain esiintyä ajastettuja käyttäjäkatkoja useina päivinä.
Wilmalla on Suomessa Holmin mukaan noin kaksi miljoonaa käyttäjää.
”Vanhempien oppilaiden kanssa opettaja pystyy vapaammin sopimaan, mitä kanavia käytetään viestintään ja yhteydenpitoon, mutta mitä pienemmistä oppilaista on, sitä enemmän korostuu tietysti tutut jo olemassa olevat välineet”, Holm arvioi.
Holm muistuttaa, että kodeissa on tietoteknisten valmiuksien osalta hyvin erilaisia tilanteita, eikä kaikilla ole käytössään tietokonetta.
”Heillä saattaa olla käytössä vain se puhelin ja siellä Wilma-sovellus”, Holm kertoo.
Vaikka koulussa olisi käytössä Wilma, kaikki vanhemmat eivät sitä ole itselleen asentaneet. Holm uskoo myös tämän nyt muuttuvan.
”Myös niin sanotut hiljaiset käyttäjät ovat nyt aikalailla aktivoituneet.”
Opetushallitus ohjeisti opetuksenjärjestäjiä tiistaina tarkemmin korvaavan opetuksen järjestämisestä.
Perusopetuksessa käytettävien sähköisten oppikirjojen, muun oppimateriaalin sekä työvälineiden tulee olla oppilaalle maksuttomia.
Esimerkiksi oman laitteen käyttöä ei voida edellyttää. Tarvittaessa koulujen tulisi antaa laitteet lainaan sellaisille oppilaille, joilla ei laitteita ole.
