Armeija: Yh­dek­sän naista lähti kurs­sil­le val­mis­tau­tuak­seen ar­mei­jaan

Tuhkaukset: Vai­na­jat jou­tu­vat nyt odot­ta­maan hau­taus­ta viik­ko­kau­sia Oulussa

Hietasaari: Hie­ta­saa­ren 10–20 mil­joo­nan euron hu­vi­puis­tol­le li­sä­ai­kaa

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pu­hee­nai­he: Pitääkö nuorten lu­ku­tai­dos­ta olla huo­lis­saan? – "Jat­kos­sa­kaan me­kaa­ni­nen lu­ku­tai­to ei tie­ten­kään riitä, vaan on ym­mär­ret­tä­vä myös si­säl­töä"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa nuorten lukutaitoon.

Lukutaito on edelleen hyvää suomalaisnuorilla, mutta se on kuitenkin heikentynyt koko ajan. Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan heikon lukutaidon omaavia poikia oli 17 prosenttia. Kuvituskuva. Arto K. Ahonen. Kirjailija Juha Itkonen. Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari Maija Saviniemi Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinat-vastuualueen asiantuntija Mirja Hannula
Lukutaito on edelleen hyvää suomalaisnuorilla, mutta se on kuitenkin heikentynyt koko ajan. Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan heikon lukutaidon omaavia poikia oli 17 prosenttia. Kuvituskuva.
Lukutaito on edelleen hyvää suomalaisnuorilla, mutta se on kuitenkin heikentynyt koko ajan. Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan heikon lukutaidon omaavia poikia oli 17 prosenttia. Kuvituskuva.
Kuva: Tiina Wallin

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa nuorten lukutaitoon.

Lukutaito oli viime tiistaina julkaistun koululaisten osaamista mittaavan Pisa-tutkimuksen pääaihe. Ensimmäinen Pisa-tutkimus vuonna 2000 osoitti, että suomalaisnuoret ovat maailman parhaimpia lukijoita. Lukutaito on edelleen hyvää suomalaisnuorilla, mutta se on kuitenkin heikentynyt koko ajan.

Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan heikon lukutaidon omaavia poikia oli 17 prosenttia ja tyttöjä 9 prosenttia. Nämä osuudet ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009.

Pitääkö lukutaidosta olla huolissaan? Millaista lukutaitoa tulevaisuudessa tarvitaan?

Ratkaisu äänin 4-1 kyllä pitää olla huolissaan nuorten lukutaidosta.

Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen Koulutuksen tutkimuslaitokselta Jyväskylän yliopistosta sanoo, kansakuntamme lukutaidosta ei tarvitse olla huolissaan. Suomalaiset ovat edelleen parhaimpien lukijoiden joukossa. Heikko lukutaito kuitenkin vaikeuttaa täysipainoista toimimista yhteiskunnassa.

– Vaikka viestintä kuvallistuu ja tekstit muuttuvat lyhyemmiksi, ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että pitkän tekstin ymmärtävän lukemisen ja laadukkaan tekstin tuottamisen merkitys lähitulevaisuudessa vähenisi, Ahonen toteaa.

Informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta sanoo, että kouluissa opetetaan niukasti terveystiedon arviointia. Terveystietoa tulvii arkeen monella tapaa ja monesta kanavasta. Huotari toimii "Kognitiiviset auktoriteetit nuorten arjen terveystiedonympäristöissä (CogAHealth)" -akatemiahankkeen vastaava tutkija.

– Lasten ja nuorten valmiudet tiedon kriittiseen valikointiin jäävät vajaiksi, ja emme voi luottaa tiedon tukevan ja edistävän heidän terveyttään ja hyvinvointiaan, Huotari toteaa.

Hänen mielestään vanhempien ja opettajien rooli tiedon portinvartijana on edelleen vahva.

– Heidän esimerkkinsä ja kiinnostuksensa terveystietoon ja -viestintään on lapselle ja nuorelle merkityksellistä, sekä hyvässä että pahassa. Ilman riittävää terveystiedon lukutaidon opetusta kuilut väestön terveydessä voivat syventyä.

Kirjailija Juha Itkonen sanoo, että on syytä huoleen, kun Pisa-tutkimuksen mukaan 63 prosenttia pojista kertoo lukevansa vain jos on pakko.

– Merkillisen suuren sukupuolien välisen osaamiseron lisäksi huolestuttavaa on myös heikkojen lukijoiden määrän kasvu ja selvästi näkyvä sosiaalinen eriarvoistuminen.

Itkosen mielestä aikuisten ei ole syytä kääntää katsetta pelkästään lapsiin vaan tarkkailla myös antamaansa esimerkkiä.

– Luemmeko enää edes itse? Ja miten älypuhelimet ovat vaikuttaneet omaan ajankäyttöömme ja keskittymiskykyymme, Itkonen kysyy.

Myönteistä Itkosen mukaan on, että kehityskulkuun on havahduttu ja toimiin tartuttu. Samalla riittävän lukutaidon merkitys yksilön ja yhteiskunnan kannalta ymmärretään entistä paremmin.

– Lukuisat tahot tekevät Suomessa hienoa ja innovatiivista työtä lukutaidon ja -innon edistämiseksi, ja opetushallitukseen perustettu Lukuliike tehostaa yhteistyötä niiden välillä.

Suomen kielen yliopistonlehtori Maija Saviniemi Oulun yliopistosta arvelee, että huolekas puhe lukutaidosta saattaa vakiinnuttaa heikkoa lukutaitoa. Saviniemen ja Minna Sääskilahden tutkimus osoittaa, että äidinkielestä ja kirjallisuuden oppiaineesta puhutaan sanomalehtien yleisönosastossa usein huolikeskeisesti.

– Huolekkuus on vain yksi näkökulma. En halua korostaa kielteistä kuvaa lukutaidosta. Ennemmin haluaisin pohtia, millaisia vaihtoehtoisia puhumisen tapoja voisimme edistää. Onko esimerkiksi poikien väitetystä heikosta osaamisesta puhuminen päässyt jopa luonnollistumaan?

Maija Savineimi kiinnittäisi huomiota lukumotivaation vähenemiseen.

– Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n osaamisen ja koulutuksen johtava asiantuntija Mirja Hannula toteaa, että tie nousee pystyy jatko-opinnoissa ja työelämässä, jos nuoren lukutaito on heikko.

EK on esittänyt peruskouluun osaamistakuuta, jolla jokaiselle taattaisiin sujuvat luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.

– Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise heikkojen perustaitojen ongelmaa. Sen sijaa on kehitettävä itse peruskoulua. Siellä luodaan perusta jatkuvalle oppimiselle, Mirja Hannula sanoo.

Mitä mieltä olet nuorten lukutaidosta? Millaista lukutaitoa nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.