Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito on yhä maailman kärkeä, vaikka kiinnostus lukemiseen laskee tasaisesti, ilmenee oppimistuloksia mittaavasta kansainvälisestä Pisa-tutkimuksesta. Kolmen vuoden välein julkaistavan Pisa-tutkimus keskittyi 2018 koululaisten lukutaidon arviointiin.
Järjestyksessään seitsemän Pisa-tutkimus arvioi suomalaisten 8.-9-luokkalaisten lukutaidon OECD-maiden kärkeen yhdessä Viron, Kanadan, Irlannin ja Korean kanssa. Merkittävästi parempiin suorituksiin lukutaidossa ylletään vain tietyillä Kiinan alueilla sekä Singaporessa.
– Lukutaito on laskenut hieman edellisestä mittauksesta, mutta muutos ei ole merkittävä, yliopistotutkija Arto Ahonen tutkimuksen toteuttaneesta Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Suurin huoli liittyy tyttöjen ja poikien välisen eron kasvamiseen, joka lukutaidossa on Suomessa läntisten teollisuusmaiden suurin.
– Ero tyttöjen hyväksi on Suomessa 52 pistettä, kun se OECD-maissa on keskimäärin 30 pistettä.
Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden lukutaitoon. Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen ero vastaa laskennallisesti kahden kouluvuoden opintoja.
Suomalaisista pojista selvä enemmistö eli 63 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen ”luen vain jos on pakko”.
Suurimmat erot oppilaiden lukemisen välillä löytyvät pääkaupunkiseudulta.
Lukutaidolla on iso merkitys oppilaiden minäkuvan muodostumisessa. Itsensä hyväksi lukijaksi tunnistavat oppilaan myös lukevat muita enemmän, vaikkapa sanomalehtiä. Lehtien tulevaisuus ei näytä tutkimusten valossa hyvältä.
– Nuorten sanomalehtien lukeminen on vähentynyt todella merkittävästi. Se koskee jopa sarjakuvalehtiä ja digitaalisia lehtiä, tutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista kartoitettiin. Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on pysynyt kutakuinkin entisellään ja se on yhä OECD-maiden keskiarvoa parempaa. Suomen (507) ohi menevät läntisistä teollisuusmaista Viro (523) Alankomaat (519) Puola (516) ja Sveitsi (515).
Tutkimuksen hälyttävin tulos liittyy luonnontieteellisen osaamisen heikkenemiseen, jonka trendi on ollut laskeva vuodesta 2006.
– Luonnontieteellisen osaamisen heikkeneminen on aineistossa ainoa tilastollisesti merkittävä muutos. Olemme siitä huolissamme, Ahonen kommentoi.
Luonnontieteellisen osaamisen lasku ei näy Opetusministeriön suorana panostuksena. Painopiste on perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmassa, johon varataan 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022. Lisäksi ministeriö on julistanut 4 miljoonan euron erityisavustuksen kulttuuria ja lukutaitoa vahvistaviin toimenpiteisiin.
– Jos lukutaito on heikkoa, vaikuttaa se luonnontieteidenkin osaamiseen, opetusministeri Li Anderson (vas.) linjasi Pisa-raportin esittelytilaisuudessa.