Meri-Halikon koulussa Salossa oli viime syksynä erikoinen tilanne. Koulun ensimmäisen luokan opettaja huomasi, että hänen kaikki oppilaansa osasivat lukea. Sitä ei ollut tapahtunut koskaan ennen.
– Näitä tilanteita voi jo olla muuallakin, kun lukemaan oppiminen aikaistuu koko ajan, sanoo Meri-Halikon koulun rehtori ja Suomen luokanopettajat ry:n puheenjohtaja Marko Jokinen.
Opettaja selvitti aluksi lasten lukutaidon tason ja lähti sen jälkeen käymään normaalisti läpi äänteitä, kirjaimia ja tavuja.
– Ei siinä minkään vaiheen yli hypätty, mutta etenemisvauhti oli nopeampi kuin yleensä, Jokinen toteaa.
Hän uskoo, että lukevien kuusivuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Samaan aikaan peruskoulun toisessa päässä mennään eri suuntaan. Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan jopa joka kahdeksas peruskoulun päättävistä ei osaa kunnolla lukea. Myös nuorten kirjoitustaidot ovat heikentyneet.
Yle Uutiset selvitti, miten tämä yhtälö on mahdollinen.
Milloin lapsi osaa lukea?
Kun lapsi katsoo maitopurkin kylkeä ja ymmärtää siitä sanan MAITO, hän voi luulla osaavansa lukea. Oikeastaan kyse on vasta hahmottamisesta eikä varsinaisesta lukutaidosta.
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että peruslukutaito kehittyy yleensä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.
– Tutulta näyttäviä sanoja tulee koko ajan enemmän, jolloin lukeminen muuttuu sujuvammaksi. Sen jälkeen lapsi voi keskittyä sanan tai lauseen merkitykseen, mikä parantaa tekstin ymmärtämistä, Holopainen sanoo.
Kouluissa on huomattu, että lapsen oppimismotivaatio laskee helposti siinä vaiheessa, kun hän on oppinut hahmottamaan sanoja.
– Lapsi ei ymmärrä, miksi hänen pitää opetella lukemaan, kun omasta mielestään osaa jo. Motivaation puute on iso ongelma, toteaa Suomen luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokinen.
Tutkimusten mukaan “omin päin” lukemaan oppineella ekaluokkalaisella on pieni etulyöntiasema ikätovereihinsa, jotka eivät vielä sanoja hahmota. Kestää kuitenkin vain pari kuukautta, kun muut kirivät hänet kiinni.
Monille varhain lukemaan oppineelle on myös tullut myöhemmin vaikeuksia esimerkiksi sanojen tavuttamisessa ja kirjainäänteiden tunnistamisessa.
– He ovat oppineet hahmottamaan kirjoitettua kieltä isompien yksiköiden pohjalta. Sanat pitäisi osata tavuttaa, jotta ne oppii kirjoittamaan oikein. Muuten tulee kirjoitusvirheitä, kertoo erityispedagogiikan professori Leena Holopainen.
Lapsilla, jotka ovat opetelleet lukemaan vasta koulussa, näitä ongelmia ei tullut.
– Äänteet ja tavut olisi varminta opetella tiettyjen askelten kautta, jotta mitään ei jää välistä, sanoo Marko Jokinen.
Eritasoiset oppilaat
Opettajan ammattitaito on koetuksella, kun luokassa on paljon eritasoisia oppilaita. Lapselle, joka hahmottaa jo sanoja ja ehkä lyhyitä lauseitakin, ei kannata enää opettaa kirjaimia.
– Se onkin hyvän opettajan mittari, miten hän löytää eri kehitysvaiheet ja ruokkii lukutaitoa. Oppilaan motivaatio kärsii, jos hänelle ei tarjota riittävän haasteellista materiaalia, sanoo Leena Holopainen.
Kokenut opettaja osaa arvioida lasten lukutaidon tason ja muokata opetusta sen mukaan. Siinä onnistuminen puolestaan riippuu muun muassa opettajan koulutustasosta. Kouluissa työskentelee paljon opettajia, joilla ei ole opettajan pätevyyttä. Toinen haaste on ryhmäkoko.
– Suurin ongelma on se, miten hyvin suuren ryhmän opettajalla riittää aika tunnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se on sitä vaikeampaa, mitä enemmän oppilaita on.
Notkahdus
Alakouluikäiset ovat perinteisesti lukeneet paljon. Kansainvälisessä Pirls-tutkimuksessa todettiin kuitenkin muutama vuosi sitten, että Suomen neljäsluokkalaiset suhtautuvat mukana olleista maista negatiivisimmin lukemiseen harrastuksena.
Kun lapset siirtyvät yläkouluun, lukeminen jää monilla lopullisesti.
– Elokuvien ja sarjojen katsominen suoratoistona on helppoa, ja pelaaminen vie helposti innostuksen lukea. Siinä kohtaa pitäisi tehdä jonkinlainen ryhtiliike, sanoo Äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.
Vaikka monet lapset oppivat lukemaan älylaitteiden avulla, lukeminen jää usein silmäilyn tasolle. Lukeminen ei silloin kehity.
– Toki myös silmäilevä lukeminen on tärkeä taito, mutta pitäisi oppia keskittymään myös ajattelua vaativaan pitkään tekstiin. Sitä tarvitaan opiskellessa ja arjessa. Teksti voi olla painettua tai verkkotekstiä.
Jos pitkien tekstien lukeminen loppuu, lukutaito jää pinnalliseksi. Koulu taas ei pysty satsaamaan perustaitoihin enää ylemmillä luokilla. Vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa pelkästään äidinkielen sisään on rakennettu valtava määrä elementtejä, jotka pitäisi opetella.
– Vaatimukset ovat korkeat, jos peruslukutaito ei ole riittävän hyvä. Heitä voidaan tukea tehostetulla opetuksella, mutta lukutaidon treenaamiseen pitäisi käyttää aikaa myös koulun ulkopuolella, sanoo erityispedagogiikan professori Leena Holopainen.
Pojat
Pisa-tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Opettajien mukaan kyse on lukemisen määrästä. Tytöt lukevat kirjoja, pojat eivät.
– Jo 5–6-luokkalaisista pojista juuri kukaan ei lue kertomakirjallisuutta. Ei ahmita Tarzania, tai Viisikoita kuten aikoinaan. Se on haaste myös kustantajille, sanoo Suomen luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokinen.
Iso vastuu lukutaidon kehittymisestä on vanhemmilla. Pojat pitäisi totuttaa lukemiseen ja esimerkiksi kirjastossa käymiseen kotona. Kirjat voivat olla myös sähköisessä muodossa.
– Koulussa on vaikea pakottaa ketään lukemaan. Vaikka opettaja määräisikin jonkun kirjan luettavaksi, sen lukemista on hankala valvoa.
Ongelma on, että murrosikäisille suunnattuja kirjoja on vähän. Lukemista edistävässä Lukukeskuksessa on huomattu, että poikia kannattaa lähestyä tietokirjoilla ja esimerkiksi urheilijoiden elämäkerroilla.
– Yksi keino on antaa heidän valita luettavaa tietystä kirjavalikoimasta. On tärkeää, että nuori on kiinnostunut kirjasta jota lukee, sanoo Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.
Milloin nuori osaa lukea?
Pisa-tutkimusten ja Jyväskylän yliopiston koordinoiman Pirls-tutkimuksen lisäksi lasten ja nuorten lukutaitoa mittaavat Äidinkielen opettajien liitto ja kansallisen arvioinnin keskus Karvi. Sari Hyytiäisen mukaan lukutaidon käsite on laajentunut 2000-luvulla.
– Luku- ja kirjoitustaito liittyvät yhteen laajemmin kuin ennen. Arvioinnin kohteina ovat tulkitseva lukeminen, lähdekriittisyys ja kulttuurinen lukutaito. Iso osa lukutaitoa on se, että pystyy myös tuottamaan tekstejä, sanoo Hyytiäinen.
Siinäkin on ongelmia. Asiateksteissä esiintyy pieniä alkukirjaimia ja hymiöitä. Ilmaisu on tiivistä, ja siitä puuttuvat sävyt ja vivahteet. Yle Uutiset kertoi viime syksynä, että nuorille pitää jo lukea tehtävänantoja ääneen, koska he eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä.
Vaikka nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen on herättänyt huolta, Suomi oli uusimmassa PISA-tutkimuksessa kuitenkin kolmanneksi paras. Hyvä ja huono lukutaito onkin jakautunut yhä jyrkemmin eri ryhmiin. Tytöt ovat parempia lukijoita kuin pojat. Pohjois- ja Itä-Suomessa huonoja lukijoita on enemmän kuin etelässä. Maahanmuuttajien muita heikompi suomen kielen taito näkyy tuloksissa.
Erot kuntien resursseissa näkyvät siinä, kuinka paljon rahaa koulukirjastoihin on käytössä. Hyviä lukijoita on yhä, mutta heikkotasoisten lukijoiden määrä on lisääntynyt.
– Heikosti lukevien osuus pitäisi saada vähenemään. Jos on heikko lukutaito, syrjäytymisen vaara on ilmeinen. Yhteiskuntamme on niin tekstikeskeinen, että silloin jää helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, sanoo Sari Hyytiäinen.
Muutos
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen on sitä mieltä, ettei lukutaitoa tällä hetkellä arvosteta Suomessa tarpeeksi.
– Tuntuu, että matematiikka ja luonnontieteet ovat nyt se juttu. Lukutaitoa pidetään ehkä itsestäänselvyytenä, vaikka se on matemaattisten taitojenkin taustalla.
Holopaisen mukaan esimerkiksi Saksassa ja Italiassa lukutaitoa arvostetaan selvästi enemmän kuin Suomessa. Hän pohtii, nousisiko lasten ja nuorten lukumotivaatio esimerkiksi kilpailujen avulla.
– Saksassa koulut järjestävät lukutaitokilpailuja, joissa hyvät lukijat nostetaan esiin. Kilpaileminen voisi herätellä lapsia ja nuoria, joilla ei ole oppimisvaikeuksia. Sitä kautta he ymmärtäisivät, että lukemisessa voi kehittyä paremmaksi.
Äidinkielen opettajat ovat ajaneet viime syksystä lähtien Lukeva koulu -hanketta, joka on tarkoitus levittää Suomen kouluihin samaan tapaan kuin Liikkuva koulu. Sari Hyytiäisen mukaan Lukevia kouluja on jo vireillä. Tavoitteena on muun muassa koulukirjastojen tason parantaminen ja runsaampi opetuskäyttö.
– Lukeminen ja kirjoittaminen on tarkoitus tuoda mukaan kaikkiin oppiaineisiin vahvemmin niin, että kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan myös kuvanlukutaitoa, Hyytiäinen kertoo.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö julkistaa syksyllä oman esityksensä siitä, kuinka suomalaisten luku- ja kirjoitustaitoa ryhdytään parantamaan koko yhteiskunnan tasolla.
Entä mitä tapahtui Salon Meri-Halikon koulun ensimmäiselle luokalle, jonka kaikki oppilaat osasivat lukea? Koulun rehtori Marko Jokinen sanoo, että tilanne tasoittui nopeasti tavanomaiseen rytmiinsä.
– Ei se ollut ryhmänä sen pidemmällä kuin aiempienkaan vuosien ekaluokkalaiset. Erot tulevat aina yksilötasolla. Parhaat lukevat Harry Potteria, mutta toisilla taidot eivät ole hirveästi edenneet siitä lähtötasosta, Jokinen sanoo.