Koulutuksen tutkimuslaitos

Monipuolinen mediankäyttö vahvistaa nuorten lukutaitoa (Sanomalehtien liiton tiedote 28.1.2018)

Uutismedian aktiivisella seuraamisella on selvä yhteys lukutaitoon, selviää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksesta, joka pohjaa PISA 2015 -tuloksiin. Tutkimuksen tilasi Sanomalehtien Liitto.

Sanomalehteä aktiivisesti lukevat 15-vuotiaat nuoret menestyivät PISA:n lukutaitokokeessa merkittävästi paremmin kuin harvemmin lehteä lukevat. Myös verkkouutisten aktiivinen lukeminen on merkitsevässä yhteydessä lukutaitotuloksiin. Sekä sanomalehden että verkkouutisten kohdalla useita kertoja viikossa lukevien ja passiivisimpien lukijoiden ero PISA:n lukutaitokokeen pistemäärässä vastaa noin vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa.

Sanomalehtien ja verkkouutisten lukemisaktiivisuudet olivat yhteydessä myös luonnontieteiden ja matematiikan osaamiseen – näissäkin tuloksissa aktiivisimpien ja passiivisimpien lukijoiden ero kokeen pistemäärässä vastasi noin yhden kouluvuoden oppimäärää. Pojilla verkkouutisten ja sanomalehden aktiivisen lukemisen myönteinen vaikutus osaamiseen oli suurempi kuin tytöillä.

Aktiiviset sanomalehden lukijat ovat usein myös aktiivisia muiden tekstien lukijoita. Mitä aktiivisemmin nuori luki sanomalehteä, sitä kiinnostuneempi hän oli ylipäätänsä lukemisesta. Pojat ja tytöt lukivat sanomalehteä miltei saman verran, mutta verkkouutisten lukijoina pojat olivat selvästi tyttöjä aktiivisempia.

"Suuri osa pojista näyttää lukevan mieluiten varsin lyhyitä tekstejä. Ajankohtaisten aiheiden ja uutissisältöjen lukeminen joko verkosta tai paperilehdistä antaa siten mahdollisuuksia erityisesti poikien lukuharrastuksen ylläpitämiseen", yliopistotutkija Kari Nissinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta sanoo.

Kaunokirjallisuuden lukijat vahvoilla, pelkkä verkkotekstien lukeminen ei riitä

Parhaat tulokset sekä lukutaidossa, luonnontieteissä että matematiikassa saivat nuoret, jotka lukivat aktiivisimmin kaunokirjallisuutta. He lukivat keskimääräistä enemmän myös sanoma- ja aikakauslehtiä. Ryhmä koostui valtaosin tytöistä.

Erinomaisiin tuloksiin ylsivät myös sellaiset nuoret, joiden kaunokirjallisuuden lukeminen oli vähäisempää, mutta jotka lukivat aktiivisesti lehtitekstejä. Kolmanneksi parhaisiin tuloksiin ylsi poikavaltainen ryhmä, jossa kaikkien medioiden käyttö oli keskimääräistä aktiivisempaa.

Lukemisessaan lähinnä verkkoteksteihin keskittyvillä nuorilla oppimistulokset olivat jo keskiarvoa alemmat. Kaikista heikoimmat oppimistulokset olivat heillä, jotka karttoivat lukemista kokonaisuudessaan.

"Pelkkä verkkoteksteihin keskittyminen ei riitä takaamaan monipuolista ja korkeatasoista lukutaitoa. Kaunokirjallisuuden lukemisen merkitys on keskeinen, mutta myös monipuolisella mediankäytöllä on merkitystä vahvan lukutaidon saavuttamisessa", tähdentävät projektitutkija Marjo Sirén ja yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Yläkouluikäiset arvostavat luotettavuutta netissä

Toisessa Sanomalehtien Liiton teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tärkeänä yläkouluikäiset eli 13–15-vuotiaat nuoret pitävät tiedon luotettavuutta netissä. Kantar TNS:n tekemän tutkimuksen mukaan tiedon luotettavuus on yläkouluikäisille tärkeää, ja sen merkitys nuorille on kasvanut vuodesta 2015, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran.

Luotettavuuden kannalta on yläkouluikäisten mielestä tärkeintä, että juttu on julkaistu luotettavassa mediassa tai luotettavalla sivustolla ja että siitä erottaa selvästi, onko kyse faktasta vai mielipiteestä ja mainostetaanko siinä jotakin.

Noin yksi viidestä yläkouluikäisestä nuoresta törmää netissä usein valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon. Vähintään silloin tällöin tällaiseen tietoon törmää noin neljä viidestä yläkouluikäisestä. Useimmiten nuoret törmäävät valheellisen tai harhaanjohtavaan tietoon keskustelupalstoilla, somessa ja MV-lehden kaltaisilla sivuilla. Perinteisessä mediassa virheelliseen tietoon törmätään vain harvoin.

Nuoret luottavat varsin vahvasti omiin kykyihinsä tunnistaa valeuutinen. 73 prosenttia vastaajista luottaa kykyynsä joko erittäin tai melko paljon. Valtaosa nuorista, lähes 70 prosenttia, ei voisi itse jakaa valheellista tai virheellistä tietoa netissä.

"Tämän tutkimuksen perusteella nuoret kokevat omat medialukutaidon kykynsä varsin vahvoiksi", mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo. "Nuoret arvostavat luotettavuutta, ovat kriittisiä valeuutisia kohtaan eivätkä tahdo jakaa valheellista tietoa."

Nuorten mediankäyttö keskittyy someen – ja siihen myös luotetaan aiempaa enemmän

Sosiaalinen media ja YouTube hallitsevat nuorten mediapäivää – niitä käyttää päivittäin noin 80 prosenttia vastaajista. Snapchatin suosio on kasvanut, ja palvelua käyttää nyt päivittäin lähes 70 prosenttia nuorista. Facebookia käyttää päivittäin vajaa kolmannes nuorista.

Somen vahva rooli nuorten media-arjessa näkyy siinä, että nuoret myös luottavat siihen huomattavasti aikuisväestöä enemmän. Aikuisväestöllä luotetuimpien medioiden kärjessä ovat perinteiset mediat – nuorilla taas perinteiset mediat ja somekanavat ovat luottavuudessa rinta rinnan. Vahvimmin nuoret luottavat Googleen ja tv-kanaviin.

Yli 90 prosenttia vastaajista kertoo seuraavansa uutisia jostakin lähteestä. Uutisten lähteenä kärjessä on some (58%) ja iltapäivälehtien nettisivustot (53 %).

"Kun tarkastelee yläkouluikäisten uutiskanavia voi olettaa, että uutisen käsite on nuorille laveampi kuin aikuisväestölle", asiakkuusjohtaja Marianne Lindholm Kantar TNS:ltä sanoo.

Tutkimusraportti

  

PISA-jatkotutkimus ja Nuoret & nettilähteiden luotettavuus -tutkimus ovat osa Sanomalehtiviikkoa, jota vietetään 29.1.–2.2.2018.

Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksen tulokset perustuvat PISA 2015 -tutkimuksen aineistoon, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista. PISA-kokeeseen osallistui 5 882 oppilasta 168 koulusta. Jatkotutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos loppuvuonna 2017.

Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret suhtautuvat luotettavuuteen ja verkon tietolähteisiin niiden luotettavuuden näkökulmasta. Kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset 13–15-vuotiaat nuoret Suomessa. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Sanomalehtien Liiton tilauksesta joulukuussa 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 514 kappaletta. Vastaajamäärä on riittävä tulosten luotettavaan tarkasteluun kaikissa vastaajissa sekä sukupuolen ja iän mukaan tarkasteltuna.

Jaa |