Koulutuksen tutkimuslaitos

Väitös: 10.11.2017 Uskomukset kielestä ja kulttuurista este maahanmuuttajien onnistuneelle kotoutumiselle (Kärkkäinen)

Alkamisaika:perjantai 10. marraskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 10. marraskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Liikunta, L303

Katarzyna Kärkkäisen kasvatustieteen väitöskirjan ”Learning, teaching and integration of adult migrants in Finland” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Marianne Teräs (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Välimaa(Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englannin- ja suomenkielinen.

Kulttuurieroavuuksien ja suomen kielen taidon merkitystä korostetaan liikaa oppimisessa, opettamisessa ja kotoutumisessa. Henkilökohtaiset eroavuudet ja erot elämätilanteissa sekä niiden vaikutus jäävät helposti huomaamatta.

- Kulttuuri- ja kielitekijöitä käytetään yleisesti selittäjänä kaikkiin vaikeuksiin maahanmuuttajien oppimisessa, opettamisessa ja kotoutumisessa. Käsitykset kulttuuri- ja kielitekijöistä ja niiden vaikutuksista perustuvat kuitenkin usein kouluttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden odotuksiin ja luuloihin, Kärkkäinen selittää.

Kärkkäinen tutki ammatilliseen koulutukseen osallistuvien maahanmuuttajataustaisten aikuisten oppimista, opettamista ja kotoutumista. Tutkimus tarjoaa perusteellista tietoa maahanmuuttajista oppijoina ja maahanmuuttajien opettamisen erityispiirteistä. Samalla tutkimus syventää ymmärrystä oppimisen, opettamisen ja kotoutumisen välisistä suhteista.

- Parhaassa tapauksessa aikuisten ammatillinen koulutus tukee kotoutumista, mutta siihen liittyy myös paljon rajoitteita. Uskomukset kieli- ja kulttuuriasioista ovat suurin este, Kärkkäinen väittää.


Katarzyna Kärkkäinen Kuva: Magdalena Weckström

Paljon luullaan, vähän tiedetään

- Toki monimuotoisessa ympäristössä on oppimisessa ja opettamisessa omia erityispiirteitään. Siihen liittyy esimerkiksi paljon epävarmuutta ja arvaamattomuutta. Toisaalta maahanmuuttajien oppimisessa ja opettamisessa on usein aivan samoja piirteitä kuin suomalaisilla, Kärkkäinen sanoo.

- Eri näkemysten huomioiminen ja oppimis- ja opettamiskäytänteiden vaihtelu ovat hyväksi myös suomalaisille opiskelijoille. Maahanmuuttajien oppimisen ja opettamisen erityispiirteiden huomioon ottaminen on tärkeää, mutta on osattava kuitenkin keskittyä olemassa oleviin samanlaisuuksiin.

- Keskittymällä olemassa oleviin yhtäläisyyksiin ja tunnistamalla jokaisessa ihmisessä olevan moninaisuuden voidaan parhaiten päästä eroon eroavuuden peloista, Kärkkäinen toteaa.

Kärkkäinen kehottaakin paljon maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa toimineita kouluttajia ja oppilaitoksia hyödyntämään asiantuntemustaan ja vaihtamaan tietoa hyvistä käytänteistä, jotka ovat oppilaitoksissa jo olemassa.

- Opettajat eivät aina tiedä selitystä siihen, miksi maahanmuuttajaopiskelijat toimivat tietyllä tavalla. Oletetaan myös jonkin menetelmän olevan hyvä toimittaessa maahanmuuttajien kanssa (esim. ryhmätyö), vaikka niin ei välttämättä ole maahanmuuttajaopiskelijoiden mielestä.

- Monet tällaisista väärinymmärryksistä voitaisiin korjata osallistamalla maahanmuuttajaopiskelijoita käytänteiden kehittämiseksi, Kärkkäinen ehdottaa.

Lisätietoja

Katarzyna Kärkkäinen, p. 040 805 4258, katarzyna.karkkainen@jyu.fi

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, p. 040 8054403, viestinta@jyu.fi

Katarzyna Kärkkäinen kirjoitti ylioppilaaksi Kielcen (Puola) I Lukiosta vuonna 1995. Hän opiskeli kasvatustiedettä ja valtio-oppia nykyisessä Jan Kochanowski yliopistossa Kielcessä. Hän on syventänyt kansain- ja kulttuurienvälistä osaamistaan Stuttgartin yliopistossa Saksassa. Kärkkäinen on työskennellyt eri yrityksissä aikuiskoulutuksen kehittämisen ja henkilöstöhallinnon parissa Stuttgartissa vuosina 2004–2006. Hän on työskennellyt Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylän yliopistossa vuosina 2006–2015, muun muassa Intercultural Competence Training for Trainers and Advisors in Professional Orientation. Hän on toiminut myös tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja kasvatustieteiden laitoksessa vuosina 2015–2016. Tällä hetkellä hän osallistuu maahanmuuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutusmallin kehittämiseen (Perustaidot haltuun -hanke) Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Jyväskylän yliopistossa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 594, 316 p., ISSN: 0075-4625;594 (nid.), ISBN: 978-951-39-7212-7 (PDF).  Painettua teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. +35850 3109986, myynti@library.jyu.fi ja se on myös myynnissä yliopistokauppa Sopissa (T-rakennus). Väitös on saatavilla myös verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7212-7.

Abstract

Learning a new vocation or re-learning one that was previously mastered is considered one of the essential pathways for migrant integration into the Finnish labour market. Thus, vocational educators should have competencies that support teaching adults with diverse educational, vocational, cultural, and linguistic backgrounds, and enhance their participation in the learning community. This research examines learning, teaching, and integration of adult migrants in Finland. The study analyses what educators and adult migrant students focus on when talking about learning and teaching. First, the aim was to gain an understanding of the core aspects that trainers and migrant students refer to when talking about learning and teaching, and second, the research examined how these core aspects were related to learning in a new context and teaching adult migrant students. In addition, the study aimed to deepen the understanding of relationships between learning, teaching, and integration. The data was gathered at one of the adult institutes in Finland (aikuisopisto) providing vocational education to adults, located outside of the capital region of Finland. The study is based on individual, semi-structured interviews with 11 adult migrant students, 12 trainers, and the institute Rector. In addition, the data set includes a focus group interview with 6 migrant students participating in the same vocational training. Theory-guided qualitative content analysis was used as the method of analysis. A deepened understanding of the data-driven study results was gained through the lenses of existing theoretical perspectives on language and culture, teaching in diverse settings as well as on integration and learning. The main result of the study is that both trainers and migrant students themselves associate difficulties in learning, teaching, and integration with the existence of cultural differences and poor Finnish language skills. However, study informants also reflect on personal differences and life situations as an important aspect in learning, teaching, and integration of adult migrants. Learning in a new context and teaching migrant students stirs contradictory feelings and are recognised as difficult activities accompanied by feelings of uncertainty and unpredictability, but also the joy of learning something new too. The interviewed trainers and migrants point out the existence of negative beliefs and misconceptions about migrants, their backgrounds, and competencies as the main barriers to making the most out of some modes of working (like group work or workplace learning) and the possibility of supporting migrants integration through participation in formal education. The results of the study indicate a need for all parties to work towards collective participation in the learning process and a need to look at differences as offering a positive contribution. Successfully approaching migrant students requires taking into account the particularities of adult migrant as learners while being able to concentrate on existing similarities. The study proposes seeing integration as a collaborative lifelong learning process, which requires involvement and effort by both migrants and Finns.

Jaa |