Koulutuksen tutkimuslaitos

Uutuusteos: Yliopistot – keskiajan viimeisiä linnakkeita vai nykytarpeisiin kerrostuvia mosaiikkeja? (tiedote 6.3.2018)

Eurooppalaisten yliopistojen perustehtävät ovat säilyneet keskiajalta tähän päivään lähes entisellään. Nämä tehtävät ovat tutkimus, opetus ja tutkintojen myöntäminen. Instituutioiden säilyneitä perusarvoja ovat vapaan ajattelun ja kriittisen keskustelun tukeminen. Yliopistoissa myös kehitellään edelleenkin uusia yhteiskuntaa hyödyttäviä näkökulmia, käsityksiä ja teorioita. Vanhojen tehtävien päälle kertyy samalla uusien toimintatapojen, arvojen ja arvostusten kerroksia.

Julkaistava teos on ensimmäinen kattava yleisesitys suomalaisen korkeakoulutuksen historiasta. Professori Jussi Välimaa sai idean tutkimukselleen vuonna 1998 havaittuaan ettei korkeakoulutuksen historiaa ollut kirjoissa ja kansissa. Välimaan mukaan tutkimuksen myötä hän joutui päivittämään sekä Suomen ja korkeakoululaitoksen historiaa että eurooppalaisia kehityskulkuja.

Yliopistot ovat monisyisiä organisaatioita. Eri tiedekunnat ja tieteenalat pitävät sisällään eri näkökulmia ja tulkintoja oikeastaan kaikista asioista. Jotain yhteistäkin löytyy, sillä tieteen tekemisessä on samoja piirteitä eri alojen välillä. Akateemista työtä luonnehtii kutsumus, pätkätyöt ja uran ennakoimattomuus. Yliopiston hallinto pyrkii puolestaan organisaationa luomaan yhtenäisyyttä eri suuntiin vetävien tieteenalojen välille.

Yliopistotyötä ja yliopistoja leimaa tieteenalojen ohella myös historiallinen kerrostuneisuus. Kun jotain uutta tulee tilalle, se ei välttämättä poista edellä olevaa, vaan kerrostuu entisen päälle. ”Historiallista kerrostuneisuutta ei juurikaan ole tutkittu, vaikka se auttaa selittämään yliopistojen ristiriitaisilta näyttäviä toimintatapoja”, Välimaa sanoo. Kerrostuneisuus kuvaa yliopistojen toimintaa myös nykyään, kun vaikkapa digitaalisuus solahtaa ikivanhoihin opetus- ja tutkimusmenetelmiin uutena välineenä.

Tutkimus käyttää historian tutkimuksen menetelmiä ja keskittyy opiskelijoihin, professoreihin, tutkijoihin ja opettajiin sekä korkeakoulujen ja ympäröivän yhteiskunnan suhteisiin. Tarkemmin käsitellään korkeakoulutuksen muutoskohtia, syitä ja seurauksia. Korkeakoulutuksen analyysiä tehtäessä on huomioitu myös koulutusjärjestelmän alempien tasojen muutokset, sillä niillä on vaikutusta myös ylöspäin.

Lähteinä on käytetty aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Synteesi on tehty pääosin historian tutkimuksen menetelmin historiallis-yhteiskuntatieteellisellä otteella. Tutkimus ulottuu keskiajalta 2010-luvulle asti. Mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä sosiologisemmaksi ote muuttuu. Yhteiskuntatieteellinen näkökulma tuo etäisyyttä oman aikakauden ilmiöihin teoreettisen ajatteluvälineen avulla, kun taas historiallisessa tutkimuksessa aika antaa intellektuaalista etäisyyttä.

Kirja sopii käsikirjaksi yliopistojen ja korkeakoulujen historian tärkeimmistä tapahtumista kiinnostuneille, yleisesitykseksi suomalaisen korkeakoulun  tärkeimmistä kehityskuluista. Tutkimus toimii myös keskustelunherättäjänä ja soveltuu oppikirjaksi. Välimaan mukaan ”toiveena on, että kirjani auttaa kansallista keskustelua korkeakoulutuksesta. Yhteiskuntana Suomella ei nimittäin ole varaa luopua vakaumuksesta, että tieto ja ymmärrys antavat lujan perustan yhteiskunnan ja myös korkeakoulutuksen kehittämiselle.”

 

Lisätietoja

Professori Jussi Välimaa
Koulutuksen tutkimuslaitos
0400 248 112

Viestintäsihteeri Kirsi Häkämies
Yliopistoviestintä
040 805 4249


Teoksen tiedot

Välimaa, J. 2018. Opinteillä oppineita. Suomalainen korkeakoulutus keskiajalta 2000-luvulle. Kuopio: University Press of Eastern Finland UPEF. ISBN 978-952-5934-96-0.

Kirjaa voi ostaa Suomalaisesta kirjakaupasta ja verkkokaupasta: https://kustannushai.fi/kirjakauppa/. Mediakappaleiden tiedustelut: Kirsi Häkämies, 040 805 4249,

 

Jaa |