Koulutuksen tutkimuslaitos

Korkeakouludiplomikoulutuskokeilu päättyi – opiskelijoilta hyvä arvosana koulutukselle (tiedote 25.1.2015)

Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 2014-2015 toteutettu korkeakouludiplomikoulutuskokeilu sai hyvän arvosanan koulutukseen osallistuneilta opiskelijoilta. Koulutus vastasi hyvin myös työelämän odotuksiin.  

Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamasta korkeakouludiplomikokeilun seuranta- ja arviointihankkeen loppuraportista. Raportti suosittaa vastaavien koulutuskokonaisuuksien suunnittelun ja tarjonnan jatkamista osana avoimen korkeakoulun toimintaa. Sen onko koulutuksista uudenlaisiksi, lyhyiksi korkeakoulututkinnoiksi osaksi maamme koulutusjärjestelmää, raportti jättäisi kuitenkin jatkoselvittelyjen varaan.

Opiskelijat tyytyväisiä opintosisältöihin ja koulutuksen toteutustapoihin

Opiskelijat arvioivat koulutukseen sisältyneiden opintojaksojen tarjonneen uutta tietoa, jossa teoria ja käytäntö olivat tasapainossa. He pitivät opetusta korkeatasoisena ja kokivat saaneensa opettajilta riittävästi ohjausta opintojen eri vaiheissa. Opintoihin liittyneet oppimis- ja kehittämistehtävät olivat heidän mielestään vaativia ja hyödyllisiä. Opiskelijat kokivat monimuoto-opiskelun ja verkkovälitteisen opiskelun onnistuneina opintojen toteutustapoina.

-       Opiskelijoiden tyytyväisyyttä kuvaa hyvin se, että 90 % opiskelijakyselyyn vastanneista katsoi voivansa suositella koulutukseen osallistumista muille, kertoo erikoistutkija Helena Aittola Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Opiskelijoille koulutuksen merkitys vaihteli heidän erilaisen taustansa mukaan. Noin kolmasosalle opiskelijoista koulutus oli väylä ammattikorkea­kouluopintoihin. Ne, joilla oli pitkä työkokemus, syvensivät ja täydensivät opinnoilla omaa osaamistaan. Korkeakouludiplomi-nimike itsessään ei ollut erityisen tärkeä opiskelijoille.

Työnantajat tukivat ja olivat tyytyväisiä korkeakouludiplomikoulutukseen 

Työnantajat tukivat työntekijöidensä koulutuksen osallistumista taloudellisesti ja työajan joustoilla. Vastineena työntekijät yhdistivät oppimis- ja kehittämistehtäviä työtehtäviinsä, mistä oli hyötyä työorganisaatiolle.

-       Työttömiltä tuki koulutukseen osallistumiseen ja opintojen suorittamiseen sekä työelämäkytkennät puuttuvat. Sen vuoksi heidän osallistumismahdollisuuksiaan pitkäkestoisiin, työllistymistä edistäviin koulutuksiin tulisi parantaa, korostaa Aittola. 

Kokeilun pohjalta ei suositella varsinaisia lyhyttutkintoja 

Raportti suosittelee kokonaista korkeakoulututkintoa suppeampien korkeakoulutasoisten osaamiskokonaisuuksien suunnittelun ja tarjonnan jatkamista osana avoimen korkeakoulun toimintaa. Kokonaisuuksien tulee rakentua korkeakoulututkintojen osista niin, että ne sujuvoittavat korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä ja nopeuttavat tutkintojen valmistumista. Lisäksi kokonaisuudet on hyvä laatia yhteistyössä työelämän edustajien kanssa sen varmistamiseksi, että niillä voidaan vastata joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin.

 -     On kuitenkin syytä jatkaa eurooppalaista vertailua ennen kuin tehdään päätöksiä niin sanottujen lyhyiden korkeakoulututkintojen tarpeesta, laajuudesta ja asemasta maamme koulutusjärjestelmässä, ehdottaa Helena Aittola.

 -      Korkeakouludiplomi on koulutuksen mallina vaihtoehto tutkintoperustaiselle ajattelulle, sillä diplomeilla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Tästä syystä se on joustavampi toimintamalli, arvioi professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

 

Lisätietoja

 

Jaa |