Opettajien graduilla ja tutkimustaidoilla ei vaikutusta työllistymiseen (tiedote 4.10.2011)

Pro gradu -työn aihe, arvosana ja tutkimustaidot eivät vastavalmistuneiden opettajien mukaan vaikuta heidän työllistymiseensä. Mihin tutkivaa opettajaa siis tarvitaan? Tunnistetaanko tutkivaa opettajuutta työmarkkinoilla ensinkään? Näitä kysymyksiä esittävät tutkimustulostensa perusteella Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä Visa Tuominen ja Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta.

Suomessa on haluttu lisätä opettajan ammatin tutkijapainotteisuutta sekä opettajankoulutuksessa että työelämässä. Tutkivaa opettajaa on pidetty tavoitteena sekä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa että opettajankoulutuksen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta arvioitaessa. Myös valtakunnalliset peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät tutkimuspainotteista opetusta.

Rautopuron, Tuomisen ja Puhakan tutkimus Vastavalmistuneiden opettajien työllistyminen ja akateemisten taitojen tarve valottaa asiaa noin 850 vastavalmistuneen luokan- tai aineenopettajan arvioimana. Tutkimuksessa selvitettiin niitä tekijöitä, jotka olivat valmistuneiden mielestä vaikuttaneet positiivisesti työmarkkinoille siirtymiseen. Tulokset on julkaistu juuri ilmestyneessä Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatus-lehdessä.

Tutkinto, henkilökohtaiset ominaisuudet ja aktiivisuus tärkeimpiä työpaikan saamisessa

Vastavalmistuneet opettajat kokivat lyhyehkön työmarkkinakokemuksensa perusteella pro gradu -työnsä aiheen ja arvosanan sekä tutkimusmenetelmien hallinnan olevan vähiten työllistymiseensä vaikuttaneita tekijöitä. Esimerkiksi tutkimusmenetelmien hallintaa piti työllistymiseensä vaikuttaneena tekijänä vain 1 % luokanopettajista, pro gradu-työn arvosanaa 2 % luokanopettajista ja opinnäytetyön aiheenkin näki vaikuttaneen työllistymiseensä vain 6 % luokanopettajista. Vastaavasti luokanopettajiksi valmistuneista 98 % piti tutkintoa, 95 % henkilökohtaisia ominaisuuksia ja 91 % omaa aktiivi-suutta tärkeimpinä tekijöinä työpaikan saamiselle.

Opettajiksi valmistuneet katsoivat akateemisten taitojen vaikuttaneen työllistymiseensä hyvin vähän ja vain harva oli aloittanut tieteelliset jatko-opinnot valmistumisensa jälkeen. Tälle pienelle joukolle, joka suuntasi jatko-opintoihin pro gradu -työn aihe ja arvosana olivat olleet merkityksellisiä työllistymiselle. Muille opettajiksi valmistuneille niillä ei ole ollut juuri merkitystä, ainakaan työuran alussa.

– Ymmärretäänkö työmarkkinoilla todellakin tutkiva opettajuus, vai onko opettajiksi valmistuvien pro gradu -työn tekeminen nähtävä vain pakollisena osana tutkintoa ja ovatko kasvatustieteelliset pro gradu -töiden aiheet opettajien työmarkkinoiden kannalta lainkaan oleellisia, kysyvät tutkimuksen tekijät. Kirjoittajien mielestä akateemisten taitojen tunnistaminen ja kehittäminen ovat tärkeitä sekä opettajien työelämässä että opettajankoulutuksessa, muun muassa sen vuoksi, että maisterintasoinen opettajankoulutus Suomessa on yksi reitti akateemisiin jatko-opintoihin.

Lisätietoja:

Projektitutkija Juhani Rautopuro, p. 040-805 4275, juhani.e.rautopuro@jyu.fi
Visa Tuominen, p. 050-308 3045, visa.tuominen@uef.fi
Antero Puhakka, p. 050-4011 123, antero.puhakka@uef.fi

Tutkimuksesta julkaistu artikkeli:
Juhani Rautopuro, Visa Tuominen, Antero Puhakka: Vastavalmistuneiden opettajien työllistyminen ja akateemisten taitojen tarve. Kasvatus 4/2011, sivut 316-327.

Median edustajat voivat saada artikkelin pdf-muodossa Jouni Sojakalta, p. 040-805 4287, jouni.sojakka@jyu.fi