TOTEUTUS
Toteutetaan
osana Suomen
Akatemian Life
as Learning
ohjelmaa
KUMPPANIT
JYVÄSKYLÄ
KOKKOLA
PETÄJÄVESI
AJANKOHTAISTA
ja UUTISIA
ARTIKKELIT ja
JULKAISUT
KESKUSTELU
PALAUTE
ETUSIVU
|
|
Opettajuus - Elinikäistä oppimista
Opettajuuden tukeminen muuttuvassa työympäristössä
|
Savonmäki Pasi, Tutkija
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
p. 014-2603328
pasi.savonmaki@ktl.jyu.fi
YKSIN VAI YHDESSÄ? OPETTAJIEN YHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUSSA
OPETTAJUUS JA YHTEISTYÖ
Opettajankoulutuksen kehittämisessä korostetaan yhtenä opettajan työn
lähtökohtana yhteisöllisyyttä, jolla tarkoitetaan kykyä uudistua,
keskustella ja ratkoa ongelmia yhdessä toisten kanssa. Koulun kulttuurin vahvuutena
nähdään sellainen johtamisjärjestelmä, joka sitouttaa kaikki
työyhteisön jäsenet kehittämiseen, vastuunjakoon ja
päätöksentekoon. Vaatimukset opettajien keskinäisen, opettajien ja
oppilaiden välisen sekä opettajien ja työelämän edustajien dialogin
käynnistämiseksi ovat voimistuneet. Ammattikorkeakoulut etsivät vielä
identiteettiään koulutusjärjestelmässä ja monilla aloilla joudutaan
neuvottelemaan suhde uuteen monialaiseen koulutusorganisaatioon. Samaan aikaan opettajat
rakentavat yksin ja yhdessä perusteita ammattikorkeakoulupedagogiikalle ja sen erityisyydelle.
Kysymys on uuden toimintakulttuurin luomisesta, joka saa aikaan konflikteja ja kaaosta, mutta
myös uudenlaista yhteistyötä ja ongelmanratkaisua.
TUTKIMUKSEN TARKOITUS
Tutkimuksen kohteena on ammattikorkeakouluopettajien kollegiaalinen yhteistyö.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ammattikorkeakouluopettajien yhteistyökäsityksiä
ja yhteistyökäytäntöjä. Teoreettinen tausta rakentuu opettajan ajattelun
tutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen lähestymistapoihin. Keskeisimpiä lähtökohtia
ovat osallistumisen näkökulma yhteistyön oppimiseen (Lave & Wenger 1991), koulu
väljäkytkentäisenä organisaationa (Orton & Weick 1990) ja mikropoliittinen
näkökulma yhteistyöhön (Ball 1987; Salo 2002).
TUTKIMUSMENETELMÄT -
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa syksyn 2003 aikana aineistoa kerättiin videoimalla
viisi ryhmähaastattelua, joihin osallistui 3-4 henkilöä kuhunkin. Haastateltavat toimivat
päätoimisina opettajina ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea ja haastatteluhetkellä
he olivat samassa pedagogisessa koulutuksessa. Teemoina ensimmäisessä aineistonkeruussa olivat
opettajien yhteistyön sisällöt (mitä), muodot (miten) ja intressit (miksi). Tuloksia
raportoidaan kevään aikana.
-
Ensimmäisen vaiheen analyysin tuloksena tutkimusongelmia tarkennetaan ja kohdennetaan. Toisessa
vaiheessa vuonna 2004 aineistoa kerätään kahdesta tai kolmesta ammattikorkeakoulun
yksiköstä. Aineistonkeruutapoja ovat
-
haastattelut
-
osallistuva havainnointi
-
yhteistyöpäiväkirjat ja viralliset dokumentit
LÄHTEITÄ
Ball, S. J. 1987. The micropolitics of the school: Towards a theory of school organization. London: Methuen.
Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated Learning. Legitimate peripheral participation. Cambridge: Cambridge University Press.
Orton, J.D. & Weick, K.E. 1990. Loosely coupled systems: A reconceptualization. Academy of Management Review 15 (2), 203-223.
Salo, P. 2002. Skolan som mikropolitisk organisation. En studie i det som skolan är (School as a
micropolitical organisation. A study of what school is. Åbo Akademis förlag.
[Lähtökohdat]
[Tavoitteet]
[Menetelmät]
[Toteuttaminen]
[Tuloksia]
[Aikataulu]
|
| |
|
