PISA on OECD:n yhteinen tutkimusohjelma. Siinä on myös mukana kasvava joukko OECD:n ulkopuolisia osallistujamaita. Hanke on lähtenyt liikkeelle maiden hallitusten aloitteesta, ja sen tarkoituksena on erityisesti koulutusjärjestelmien tuloksellisuuden seuranta. Seuranta luo pohjaa koulutuksen kehittämiselle kussakin maassa. Hallitukset yhdessä myös ohjaavat tutkimusta koulutuspoliittisten tavoitteidensa pohjalta.
Osallistujamaiden neuvosto määrittelee PISAn ohjelmalliset prioriteetit OECD:n tavoitteiden puitteissa ja seuraa näissä prioriteeteissa pitäytymistä hankkeen toteutuksen aikana. Neuvosto asettaa prioriteetit indikaattoreiden kehittämistyölle, arviointivälineiden rakentamiselle ja tulosten raportoinnille. Siihen kuuluu jokaisen osallistujamaan opetushallinnon edustaja, Suomesta erikoissuunnittelija Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
OECD:n sihteeristö johtaa tutkimusten suunnittelua ja toteutusta. Sihteeristö toimii myös osallistujamaiden neuvoston sihteeristönä, rakentaa yhteistä näkemystä osallistujamaiden kesken sekä toimii neuvoston ja toteutuksesta vastaavan yhteenliittymän välisenä yhteyselimenä. Sihteeristö tuottaa myös raportit ja julkaisut yhteistyössä kansainvälisen konsortion kanssa. Lisäksi Sihteeristö neuvottelee jäsenmaiden kanssa sekä ohjelmatasolla (osallistujamaiden neuvosto) että toimeenpanotasolla (kansalliset koordinaattorit)
Kansainväliset konsortiot kantavat päävastuun tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Konsortio A, jota johtaa Australian Council for Educational Research (ACER), vastaa PISAn tiedollisten mittarien kehittämisestä, otannasta, ja tutkimuksen käytännön järjestelyistä. Konsortio B vastaa taustakyselyjen toteutuksista. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on Konsorio B:n jäsen.
Asiantuntijaryhmät luovat kehykset kullekin arviointialueelle. Arviointikehysten laadinnassa hyödynnetään myös kansallisten arviointiryhmien esittämiä näkökohtia. Lisäksi osallistujamaiden asiantuntijat toimivat työryhmssä, joiden tehtävänä on yhdistää PISAn ohjelmatavoitteet parhaaseen käytettävissä olevaan tekniseen asiantuntemukseen kullakin arvioinnin osa-alueella. Näissä asiantuntijaryhmissä maat voivat varmistaa, että
• mittavälineet ovat kansainvälisesti päteviä ja OECD-maiden kulttuuri- ja koulutusympäristöt huomioon ottavia,
• arvioinnissa käytettävä aineisto on mittausominaisuuksiltaan vahvaa ja
• mittavälineet painottavat autenttisuutta ja koulutuksellista valiudiutta.
Kansalliset keskukset vastaavat tutkimuksen toteutuksesta kussakin osallistujamaassa. Suomessa kansallisena keskuksena toimii Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopistosta (PISA 2000, 2003, 2009, 2012). Kansallisena koordinaattoria toimii tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi. Hän ja muut koordinaattorit vastaavat omissa maissaan tutkimuksen niin tutkimuksen toteutuksen kuin analyysien, raporttien ja julkaisujen laadusta. PISAn 2006:n keskuksena toimii Helsingin yliopiston arviointikeskus, kansallisena koordinaattorina tutkija Pekka Arinen.
|