PISA-tutkimuksessa lukutaito (reading literacy) ymmärretään laajasti elinikäistä oppimista ja tietoyhteiskunnassa toimimista edistäväksi taidoksi. Peruslukutaidon sijaan PISAssa on keskitytty arvioimaan luetun ymmärtämistä ja yhteiskunnassa toimivaa ja elinikäistä oppimista tukevaa lukutaitoa. Lukutaito määritelläänkin PISAssa seuraavasti (OECD 2003; Linnakylä & Sulkunen 2005): Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
Millaisia tekstejä ja tehtäviä?
Luotaessa lukutaidon määritelmää mahdollisimman hyvin vastaava lukutaitokoe on PISA-arvioinnissa pyritty siihen, että luettavat tekstit ja niihin liittyvät tehtävät ovat mahdollisimman aitoja ja autenttisia ja liittyvät todellisiin arjen lukutilanteisiin niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Lukutaidon arviointialuetta jäsennetään moniulotteisesti huomioiden niin erilaiset tekstit kuin lukemiseen liittyvät erilaiset lähestymistavat ja lukutilanteetkin. Nämä kolme ulottuvuutta ohjaavat tehtävien laadintaa ja oppilaiden suoritusten arviointia. Tekstityypit pyrkivät edustamaan monipuolisesti erilaisia nykynuorille nyt ja tulevaisuudessa autenttisia tekstejä. Joukossa on suorasanaisia tekstejä, kuten asiaproosaa ja kaunokirjallisuutta, sekä epälineaarisia dokumentteja, kuten lomakkeita, taulukoita, karttoja ja kaavioita. Keskeisiä tehtävien vaatimia lähestymistapoja eli aspekteja ovat puolestaan tiedonhaku, luetun ymmärtäminen ja tulkinta sekä luetun pohdinta ja arviointi. Lukutilanteet sen sijaan viittaavat lukemisen kontekstiin ja tarkoitukseen. PISAssa näitä tilanteita on määritelty neljä: yksityinen, julkinen, opiskelu ja ammatillinen lukeminen.
Kullakin PISA-kierroksella pyritään siihen, että lukutaitokokeen tekstit ja tehtävät edustavat mahdollisimman tasaisesti eri tekstityyppejä, lähestymistapoja eli aspekteja ja lukutilanteita. Tehtävistä karkeasti ottaen noin puolet on monivalintatehtäviä ja puolet avoimia tehtäviä, joissa arvioidaan myös oppilaiden ajattelun ja argumentoinnin taitoja.
Tuloksien raportointi
Lukutaidon arvioinnin tuloksia raportoitaessa hyödynnetään yhdistettyä tulosasteikkoa, joka sisältää niin tiedonhaun tekstistä, luetun ymmärtämisen ja tulkinnan kuin luetun arvioinnin ja pohdinnankin. Lukutaidon ollessa pääarviointialue, kuten vuosina 2000 ja 2009, tuloksia tarkastellaan myös erikseen aspekteittain.
|
