ICCS-tutkimuksessa selvitetään nuorten yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja, halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen sekä asennoituminen kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen.
Vastauksia haetaan seuraaviin kysymyksiin:
- Millaista on maiden välinen ja sisäinen vaihtelu nuorten yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kansalaisvalmiuksia koskevassa tietämyksessä?
- Miten nuorten tiedot ja sitoutuminen aktiiviseen kansalaisuuteen ovat muuttuneet vuonna 1999 vallinneeseen tilanteeseen verrattuna?
- Missä määrin nuoret ovat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan julkiseen ja poliittiseen toimintaan? Mitkä tekijät ovat yhteydessä tähän aktiivisuuteen eri maissa ja kansainvälisesti?
- Minkä tekijöiden nuoret näkevät uhkaavan nykyistä kansalaisyhteiskuntaa ja millä keinoin näihin uhkiin tulisi vastata?
- Mitkä koulua ja koulutusjärjestelmää kuvaavat tekijät ovat yhteydessä oppilaiden osaamiseen ja asenteisiin? Tarkasteltavia tekijäkokonaisuuksia ovat a) yhteiskunnallisen ja kansalaiskasvatuksen lähestymistavat, opetussuunnitelma sekä opetusohjelmien rakenne ja tarjonta, b) opetuskäytännöt ja c) koulun toimintaa kuvaavat piirteet kuten osallistumismahdollisuudet koulun toimintaan ja päätöksentekoon.
- Mitkä oppilaiden yksilölliset ja sosiaalista taustaa kuvaavat piirteet, kuten sukupuoli, sosioekonominen tausta ja kielitausta, ovat yhteydessä oppilaiden oppimistuloksiin ja asenteisiin?
Tutkittava yhteiskunnallinen opetus liittyy kaikkiin oppiaineisiin
Tutkimuksessa ei ole kyse yhteiskuntaoppi-nimisen oppiaineen osaamisen testaamisesta. Suomessa yhteiskuntaoppia opetetaan itse asiassa useimmissa peruskouluissa vasta 9. luokalla, kun tutkitut oppilaat olivat 8. luokalla. Yhteiskunnallinen opetuksen sisältöalueista kuuluu lähes kaikkien peruskoulun oppiaineisiin. Kiinteimmin ne liittyvät yhteiskuntaopin lisäksi historian, maantiedon, uskonnon, elämänkatsomustiedon, kotitalouden ja terveystiedon opetukseen.
Tutkimuksessa yhteiskunnallisen opetukseen kuuluvat seuraavat neljä sisältöaluetta:
- Kansalaisyhteiskunta (kansalainen, valtio-instituutiot, kansalaisinstituutiot): Alueen sisältöjä ovat mm. kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet, julkishallinto, lait, oikeusjärjestelmä, vaalijärjestelmä, valtiontalous, hyvinvointivaltio, ylikansalliset sopimukset, globalisaatio ja kestävä kehitys.
- Yhteiskunnallset perusarvot (tasa-arvo, vapaus, yhteenkuuluvuus): Alueen sisältöjä ovat mm. yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhteisestä hyvästä huolehtiminen, ihmisoikeudet ja toisten kunnioittaminen.
- Kansalaistoiminta (päätöksenteko, vaikuttaminen, paikallinen osallistuminen): Alueen sisältöjä ovat mm. yhteiskunnallinen osallistuminen, äänestäminen, julkinen keskustelu, painostusryhmät, valikoiva kuluttaminen, korruptio, vapaaehtoistyö, järjestötoiminta.
- Kansalaisidentiteetti (yhteiskunnallinen minäkuva, yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus, oma kansakunta ja maailma): Alueen sisältöjä ovat mm. yhteisöllisyys, paikalliskulttuurit, monimuotoisuus, suvaitsevaisuus, isänmaallisuus ja nationalismi.
|