Lisätietoja arviointiohjelmasta:
Lehdistötiedote Vapaa julkaistavaksi 11.5.1999
- Pirjo Linnakylä 014-260 3281
- Jouni Välijärvi 014-260 3202
Oppimistulosten kansainvälinen arviointiohjelma
PISA
Katse tulevaisuuteen
Pienellä maalla, jonka tärkein voimavara on kansa ja etenkin sen lapset ja nuoret, ei ole varaa jättää koulutuksen laadun seurantaa heitteille. Menestyäkseen pienen maan on jatkuvasti kyettävä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:Saadakseen vastauksen näihin kysymyksiin Suomi on liittynyt OECD:n koordinoimaan Oppimistulosten kansainväliseen arviointiohjelmaan (Programme for International Student Assessment / PISA), jonka tavoitteena on tuottaa säännöllisin väliajoin pätevää, luotettavaa ja kansainvälisestikin vertailukelpoista arviointitietoa peruskoulutuksen päättävien nuorten oppimistuloksista oman koulutusjärjestelmän, opetuksen ja oppimisen kehittämiseksi. Arviointiohjelman Suomen osuudesta vastaa Opetushallituksen toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, jolla on vankat perinteet ja laaja asiantuntemus kansainvälisestä arviointitutkimuksesta.
- Miten suomalainen koulutus valmistaa nuoret kohtaamaan tulevaisuuden haasteet?
- Onko suomalaisilla nuorilla niitä tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita tulevaisuuden opiskelu- ja työtehtävät vaativat?
- Ovatko nuoret innokkaita oppimaan uutta ja onko heillä rohkeutta ajatustensa ja tietojensa ilmaisemiseen ja soveltamiseen?
- Miten suomalaisella koulutuksella pärjää omassa maassa ja maailmalla?
- Onko suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä yksilön henkisen kasvun että koko kansakunnan kestävän ja tasapainoisen kehityksen rakentajaksi?
Kansainväliselle arviointitoiminnalle asetetaan tänä päivänä korkeat eettiset, teoreettiset ja metodiset vaatimukset. Erityisesti tähdennetään arvioinnin yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia ja seuraamuksia.
Maailmanlaajuinen arviointiohjelma
PISA-ohjelman tavoitteena on kaiken kaikkiaan arvioida sitä, miten koulutus valmistaa nuoria kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Tätä tavoitetta selvitetään arvioimalla, millaisia ovat peruskoulutuksen päättäneiden nuorten tiedot, taidot ja valmiudet jatkokoulutuksen, työelämän ja yleisemminkin aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.Arviointitietoa tuotetaan säännöllisesti kolmen vuoden välein alkaen vuodesta 2000, jolloin arvioidaan ensimmäisen kerran 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia 33 maassa. Ohjelmaan osallistuvat kaikki OECD-maat sekä lisäksi mm. Brasilia, Kiina ja Venäjä. Näin ollen yli puolet maailman 15-vuotiaista kuuluu arvioitavien perusjoukkoon.
PISA-ohjelmaan osallistuvat maat
Alankomaat Meksiko Australia Norja Belgia Portugali Brasilia Puola Englanti Ranska Espanja Ruotsi Etelä-Korea Saksa Irlanti Suomi Islanti Sveitsi Italia Tanska Itävalta Tsekinmaa Japani Turkki Kanada Unkari Kiina Uusi-Seelanti Kreikka Venäjä Latvia Yhdysvallat Luxemburg Arviointi perustuu edustavaan otokseen (4500 - 10 000 oppilasta) kunkin maan 15-vuotiaista. Kaiken kaikkiaan arviointiin tulee osallistumaan kullakin arviointikierroksella yli 150 000 nuorta.
Arviointi kohdistuu tulevaisuuden avaintaitoihin
Arviointi kohdistuu ensisijaisesti lukutaitoon, matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Toimivaa ja kriittistä lukutaitoahan pidetään elinikäisen oppimisen avaintaitona. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen taas on keskeistä tietoyhteiskunnassa, joka on entistä riippuvaisempi tieteen saavutuksista ja teknisistä innovaatioista. Ensimmäisellä arviointikierroksella vuonna 2000 lukutaito on arvioinnin ensisijainen kohde. Muita osaamisen alueita arvioidaan kevyemmin. Vuonna 2003 arvioinnin pääkohteena on matematiikka ja vuonna 2006 luonnontiede.Tutkijoiden yhteisyrityksenä rakennettiin vuoden 1998 kuluessa teoreettis-käsitteellinen arviointikehys, jota on muokattu avoimissa keskusteluissa eri maiden hallitusten, koulu- tuspoliittisten päättäjien ja opettajien kanssa. Myös arvioinnissa käytettävät mittavälineet on rakennettu yhdessä eri maiden asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäisen arviointivaiheen esikokeet toteutetaan keväällä 1999. Näiden koetulosten perusteella muokataan kansainvälisestikin vertailukelpoiset mittavälineet vuoden 2000 arviointia varten.
Tietoja, taitoja ja valmiuksia ei arvioida niinkään opetussuunnitelmien tavoitteiden ja sisältöjen kehyksissä vaan pikemminkin tulevaisuuden haasteiden, jatkuvan oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Erityisesti painotetaan tietojen tarkoituksenmukaista soveltamista, ongelmanratkaisua ja omakohtaista, kriittistä pohdintaa. Arviointimenetelmissä suositaan elämänläheisiä, arkitilanteisiin liittyviä tehtäviä, joissa oppilas joutuu käyttämään monenkin oppiaineen tietoja ja taitoja. Tähän liittyen useimmat koetehtävät ovat omakohtaista tiedon rakentamista ja viestintätaitoa vaativia avoimia tehtäviä.
Joka koekierroksella arvioidaan lisäksi opiskelun ja oppimisen yleisiä avaintaitoja eli oppilaiden itsetuntoa, motivaatiota, oppimisen strategioita, oman opiskelun suunnittelua ja säätelyä, ryhmätyötaitoja sekä tietoteknologian käyttöä. Lisäksi kartoitetaan oppilaiden taustatekijöitä samoin kuin koulujen resurssointia, päätöksentekoa sekä yleistä opetus- ja johtamiskulttuuria.
Arviointituloksista koulutusindikaattoreiksi
Tuloksista rakennetaan OECD:n toimesta oppimistuloksia tiivistäviä ja tulkintaa helpottavia indikaattoreita:Näiden perusteella voidaan osoittaa oman ja muiden koulutusjärjestelmien ja -kulttuurien vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden kehittämishaasteita. Samoin voidaan seurata oppimistulosten muutosta tulevan vuosituhannen todellisten vaatimusten ja toiveiden suuntaan.
- Perusindikaattoreita, jotka kuvaavat ikäluokan tietojen ja taitojen kansallista laatutasoa ja profiileja
- Kehysindikaattoreita, jotka osoittavat tietojen ja osaamisen yhteyksiä oppimisympäristöön sekä keskeisimpiin taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin, demografisiin ja koulutuksellisiin tekijöihin
- Muutosindikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata oppimistulosten ja niitä selittävien taustatekijöiden muutosta ja jotka rakentuvat tulevien vuosien aikana, kun PISA-arviointeja toteutetaan säännöllisin väliajoin.
PISA-arviointi nyt esikoevaiheessa
PISA-arvioinnin on nyt edennyt esikoevaiheeseen. Huhtikuun loppupuoliskolla 28 koulussa noin tuhat 15-vuotiasta oppilasta vastasi PISAn koetehtäviin lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden alueella. He vastasivat myös taustakyselyyn, jossa selvitetään mm. heidän kotitaustaansa, opiskelutottumuksiaan ja ajankäyttöään. Koulukyselyllä rehtorit arvioivat koulunsa oppimisympäristöön, opettajiin, resursseihin ja päätöksentekoon liittyviä asioita.
- Suomalaiset koulut hyvin motivoituneita tutkimukseenEsikokeen tärkein tehtävä on testata PISAn mittarien ja toteutusmallien toimivuutta ja tuottaa tietoa niiden kehittämiseen. Jännityksellä odotimme, miten mittava kansainvälinen yhteistyö tehtävien laadinnassa, arvioinnissa ja valikoinnissa oli onnistunut, kuinka sujuvalle suomenkielelle kuusi kääntäjäämme olivat tuhatsivuisen koemateriaalin onnistuneet saamaan sekä miten oppilaat ja opettajat suhtautuvat perinteisistä kokeista melko paljon poikkeaviin PISA-tehtäviin.
Koulujen palaute kertoo siitä, että PISA-arviointi on saanut varsin myönteisen vastaanoton oppilailta. Tavanomaisesta poikkeavat tehtävät selvästi innostavat useimpia oppilaita. Oppilaille näyttää olevan motivoivaa myös tunne siitä, että he ovat mukana jossain suomalaisen peruskoulun ja opetuksen kansainvälisen kehittämisen kannalta tärkeässä hankkeessa Suomalaisille kouluille, opettajille ja oppilaille on aina ollut ominaista hyvin vastuuntuntoinen ja motivoitunut suhtautuminen koulututkimuksiin. Tämä kokemus sai taas kerran vahvistusta PISAn esikokeessa. Tämä myönteinen asenne ei ole itsestäänselvyys, ja se kertoo osaltaan suomalaisen koulun hyvin toimivasta ytimestä.
Tällä hetkellä kouluista saatua aineistoa työstää numeeriseen muotoon yhdentoista hengen tiimi, joka on koottu ja koulutettu eri sisältöalueiden osaajista. PISA-arvioinnissa oppilaiden vastausten koodaaminen on poikkeuksellisen vaativa työvaihe, koska vastauksista runsas puolet on vapaamuotoisia. Osa vastauksista vaatii asiantuntijuutta ja perusteellista koulutusta ennen kuin ne onnistutaan koodaamaan luotettavalla ja kansainvälisen vertailtavuuden edellyttämällä tavalla. Tämä on se hinta, jonka maksamme siirtyessämme "rasti ruutuun" -tehtävistä oppilaiden vapaalle harkinnalle ja omaleimaisuudelle sijaa jättäviin tehtäviin. Kaikki tämä mittava työ tähtää siihen, että ensi keväänä 160-170 satunnaisesti otostetussa koulussa toteutettavassa pääkokeessa mittavälineet ovat mahdollisimman laadukkaita ja kansainvälisessä kontekstissa hyvin toimivia.
